Ei lumisadetta. Katu ja jalkakäytävät aurattu. Heräsin aamuyöstä kolinaan ja se oli hyvää kolinaa, kun auramiehet puhdistivat lumet pois, että päästään kulkemaan. Rollaattorin kanssa olisikin melkoisen hankalaa, vaikka siinä ei aivan pieniä pyöriä ole ja on tarkoitettu myös ulkokäyttöön.
Ahkeroin eilisen päivän ja olin tyytyväinen saavutuksiin. Keittiö näyttää suorastaan eri fiiniltä. Raahasin partsille tyhjiä laatikoita, laitoin yhden verhon olohuoneeseen ja siinä olikin hommaa. Piti välillä tulla tikapuilta alas ja vuoteeseen lepuuttamaan lonkkaparkaa. Kädetkin väsyivät. Mutta kun pitkän uurastuksen jälkeen sain tehtyä, tuntui hyvältä ja olin ansainnut laskiaispullan. Lämmitin maidonkin. No, ja Ruotsistahan tämä pulla (semla) on meille tullut, tosin kai sinne taas Saksasta. Ennen pidin mantelimassasta pullan sisällä, mutta nyt tykästynyt hilloon. Toisaalta molempi parempi. Kovin monia en yleensä syö ja kun sitten laskiainen koittaa, en yhtäkään enää, enkä edes hernesoppaa. Sitäkin tullut itse joskus laitettua, nyttemmin veivaan purkin auki. Jaahas, voisinkin kuitata yhden päivän lounaan hernekeitolla.
C soitti ja valitti asuntonsa kylmyyttä. Monella on lämmitys pielessä kerrostalossa. Minullakin osittain. Huoltomies kävi ja sai muut patterit lämpimiksi paitsi yhdistetyssä makuu- ja työhuoneessa. Onneksi on semmoinen kattoon asti kuuma putkipari, joka lämmittää. En palele. Jos kuitenkin pukkaa taas paukkupakkasiksi, sitten voi olla jo toinen meininki. C:llä alkaa remontti talossa ja hän on ottanut taulut seiniltä, astiat kaapeista ja muut tärinäarat niin ikään. Asua voi rempan ajan, ei kajota asuntoihin, mutta ulkoseinät kuulemma paksunnetaan. Kuinka Suomen oloissa voidaan rakentaa liian ohuita seiniä asuinrakennukseen? Ennen muinoin ainakin linnoissa ne olivat metrisiä. Holotna oli silti. Suunnattoman suuri takka lämmitti, ja ihmisillä paljon vaatetta päällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti