30. tammikuuta 2016

NOBLESSE OBLIGE

Olisipa useammalla semmoinen äiti kuin Anders Ramsaylla. Hän osti perheelleen Björkbodan kartanon takaisin, jonka Anders oli menettänyt. Andershan kierteli Eurooppaa yli vuoden ajan juuri unohtaakseen menneet epäonnistumiset. Äiti lähetti sähkeen pojalleen "tule heti kotiin, olen ostanut Björkbodan takaisin". Anders lähti, vaikka häntä odotti Pariisissa kirjakauppiaan ura. Englannissa vietti Anders viimeisen kesänsä matkan varrella ja samalla jätti "kiertolaiselämälleen" hyvästi. Sieltä kotiin Suomeen ja jälleen kartanon herraksi. Björkbodassa alkavat puhaltaa uudet tuulet. Terästeollisuus ei enää kannattanut, piti suuntautua muuhun. Tässä kohdin olen nyt kirjaa.

C:n kanssa keskustelin tänään Ramsayn suvusta. C muisteli isoisänsä tunteneen jonkun Ramsayn, mutta uudempaa sukupolvea kuin Anders, joka syntyi 1832. Oliko Anders Ramsay naimisissa, siitä ei minulla ole tietoa, en muista lukeneeni. Minulla on vielä kolmas osa kesken ja neljäs kokonaan lukematta. C nimittäin ehdotti, jos hänen isoisänsä olisi tuntenut Andersin pojan. En usko. Ramsayn suku on laaja. Kyllä heistä joku on tuntenut varmasti C:n isoisäpatruunan.

Ihailen näitä vanhoja sukuja, jotka ovat yhä olemassa. C:n suku aateloitiin 1400-luvulla (taisin jossain yhteydessä panna pari sataa vuotta nuoremmaksi aatelissuvuksi). Sukujen edustajat ovat menettäneet glamouriaan vuosisatojen saatossa, verojakin pitää maksaa, eikä nykyään kartanon alustalaiset kanna maansa tuotteita taksvärkkinä. Kartanoista on tehty nykyajan vaatimuksia täyttäviksi hotelleiksi ja muiksi virkistyspaikoiksi, maat vuokrattu, vaikka itse kartanorakennus olisi suvun omistuksessa. Enää ei ole samaa loistoa kuin vielä 1800-luvulla. Moni kamppailee taloudellisissa vaikeuksissa, velkaakin. Ei-aateliset ostavat kartanoita, viimeisetkin rippeet arvokkuudesta ja ylellisyydestä katoavat. Vanhat esi-isät hävinneet salien seiniltä, eikä lakeijat ja palvelijat enää hyöri ympärillä. Tallissa on autoja, vaunut myyty, hevosia vain ratsastusta varten. Suuret tanssiaiset ovat historiaa ja sukujen nuori väki nai rahvaan puolelta. Näin pääsi vuonna 2015 kuollut kuvanveistäjä Laila Pullinenkin Ramsayn sukuun. Meni naimisiin neurologi Carl-Magnus Ramsayn kanssa. Pullinen asui Nissbackan kartanossa Vantaalla. Siellä on Laila Pullisen veistospuisto siinä osassa kartanon puistoa, joka vielä on jäljellä.

2 kommenttia:

  1. Todellakin suuria muutoksia ovat joutuneet kokemaan vanhat kartanot ja niissä eläneet suvut. Jotkut ovat jopa suomentaneet tai muuten muuttaneet sukunimensä, jota asiaa ihmettelen. Kartanoissa on kuitenkin minusta säilynyt ainakin hiukan niiden vanhaa 'henkeä' ja sen voi tuntea niissä käydessään.
    Terveisiä Helsingistä! Apassionata oli upeaa, taitavaa ja hauskaa katsottavaa. Hartwall Arena oli muutamaa paikkaa vaille täynnä ja niitä paikkojahan on melkoisesti. Kannatti käydä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marjatta. Jossain vaiheessa 1900-luvun alkuvuosikymmenillä muutettiin ruotsinkielisiä sukunimiä suomenkielisiksi. Niin teki äitini isäkin. Äiti oli ruotsinkielisestä kodista.

      Hieno juttu, että nautitte Apassionatasta. Hevonen on mielestäni yksi kauneimmista eläimistä. Olen ymmärtänyt näiden näytösten olevan todellakin suuressa suosiossa. Mukavaa sunnuntaita.

      Poista