Onhan niin, että ihmisen kuuluisi tietää, mitä kirjoja omistaa hyllyssään, onhan? Minä en näköjään tiedä ja minua nolottaa vähän. Annoin päivänä muuanna katseeni hipaista hyllyä ja siellä oli Yrjö Jylhän (1903-1956) Runoja, Otava 1945, 3.painos. Ensimmäinen ilmestynyt pari vuotta aikaisemmin. Sota-ajan paperia, lehdet kellastuneita. Jylhä on itse kirjan runot koonnut ja sanoo esipuheessaan: "Olen kiitollinen saadessani vihdoinkin näin tarjoutuvan tilaisuuden seuloa epätasaisesta tuotannostani esiin sen, mikä mielestäni taiteelliselta arvoltaan on yhäti julkisuuden kestävää ja samalla runoilijalaadulleni luonteenomaista." No, minähän selailemaan "julkisuuden yhä kestäviä" runoja. Jokaiselta aukeamalta lehahti vanhan kirjan tuoksu, repaleinen kansipaperi kertomassa kirjaa aikoinaan luetun. Nyt se on levännyt kauan ja nyt minä sen löysin. Teoksessa ei käsitellä sotaa kuten Kiirastulessa, mutta toki jonkun verran. Jylhä on minulle vieras runoilija ja vieraaksi jää. Nyt kuitenkin tiedän minulla olevan hänen Runoja-teoksensa.
Tuli halu päästä kirjakauppaan. No, mielessä ovat Minna Lindgrenin kirjat, mutta haluttaa mennä Sofiankadun Kaupunginmuseon kauppaan, jossa kaikki koskee Helsinkiä. Kuten joku tietääkin, sijaitsee kauppa, museon elokuvateatteri ja näyttelyhuoneet samassa rakennuksessa tällä mukulakivillä päällystetyllä museokadulla Aleksanterinkadun ja Pohjoisesplanadin välissä. Keskellä katua on vanha puhelinkoppi kertomassa ajasta ennen matkapuhelimia.
Mukulakivillä kävellessä voi kuulla mielikuvituksessaan hevosrattaiden pyörien kolinan kivillä, kun ajaja suuntasi kohti kauppatoria tai Suurkatua, joka oli nykyisen Aleksin aikaisemmista nimistä yksi. Suurkadulla voi aikojen alussa katsella Ulrika Eleonoran kirkkoa ja sen ympärillä olevan hautausmaan ristejä. Senaatintorilla on merkki siinä kohdin, missä kirkko oli. Nyt koko aukio on yksi valokuvatuimpia kohteita kaupungissa sitä ympäröivine empire-rakennuksineen ja Tuomiokirkkoineen.
Näin kuljetti minut Yrjö Jylhä aikojen takaa tähän päivään, jolloin jouluun on enää kymmenen päivää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti