30. heinäkuuta 2012

PÄIVÄ EHTINYT JO EHTOOLLE

Jee,jee,ilta tullut on.Eikä yhtään helle piinaa.Olimme pihalla mukavasti ja minä siivosin kukista kuivuneet pois.On se taas niin siistiä että.Oulussa on ukkostanut ja Esteri päästellyt kadut täyteen.Täälläkin hiukan ripeksi.Jäi siihen.Sen verran holotnampaa,että suljin keittiön isot ikkunat ja partsillakin oli päivällä vain yksi lasi auki.Mutta muualla kuulemma hellettä pukkaa.Suomessakin.

Keksin että menemme syömään Lehtovaaraan.Se on semmoinen paikka,jossa kävin jo pikkutyttönä vanhempien kanssa.Myöhemmin joidenkin muiden ja sitten oman puolison ja vanhempien kanssa ja sitten taas puolison kun asuimme naapuritalossa.Nyt terassilla on lasit,mutta menneinä aikoina tila oli avoin.Vain aita erotti jalkakäytävästä.Viipuristahan Lehtovaara on lähtöisin,jonne se perustettiin 1916.Sieltä sitten pantiin pystyyn Helsinkiin ja vielä nykyiselle paikalleen 1940.Kun olemme olleet siellä syömässä, sitten kerron,Mutta pitää kertoa korrektisti,ettei käy niin kuin sille asiakkaalle,joka pani reklamaatiota  saatuaan huonoa kohtelua vuonna 2005.Kirjoitti vielä nettiinkin ja ravintola suuttui vimmatusti.Ja tuli asiakkaan maksettavaksi ravintolalle  kipurahojakin.No,minä en ole siellä milloinkaan saanut sen enempää huonoa ruokaa kuin kohteluakaan.Tämän tässä ja nyt tunnustan.Palaan asiaan.

Blogeissa kirjoitellaan pedikyyri- ja manikyyrikäynneistä.Olen jo vuosia ajatellut uhrata tämmöiseen tuuraajapäiväni,mutta on vain jäänyt.Kun olin nuorempi,kävin useinkin itseäni hoidattamassa.Minulla oli myös äiti,joka retuutti tytärtään kylpylöissä ja kaikenlaisissa hoitopaikoissa.Olen saanut savihoitoa ja istunut jääkylmässä kylvyssä sinkkiammeessa,höyrykaapissa ja minua on puhdistettu sisältäpäin paastolla,joka oli hoidoista kaikkein kamalin.Meitä oli Messeniuksenkadulla  iso lapsijoukko ja minä olin ainoa,joka kävi kylpylöissä.Äidistä tuli aina näitten reissujen jälkeen kaunis ja freesi,mutta minä pysyin samannäköisenä.

Joskus kyllä kaipaan näitä äitini juttuja. Olihan se kivaa päästä mukaan,kun lähdettiin esimerkiksi ostoksille Tukholmaan.Ja se tarkoitti tosiaankin ostamista.Yleensä me lennettiin,että saatiin katkaravut syötävässä kunnossa kotiin.Niitä ei Suomesta silloin vielä saanut.Me kävimme NK:ssa ja äiti nautti ostoksilla olosta.Stockmann Helsingissä oli  kovin vaatimaton verrattuna NK:n eleganttiin loistoon.Se oli kuin toinen maailma jollain toisella planeetalla.Olin jo siinä iässä,että osasin minäkin ihastella,vaikka päivän mittaiset ostamiset väsyttivätkin.Konditorioissa ravitsimme välillä itseämme paakkelseilla.Isä soitteli  hotelliin ja kyseli vointiamme.Väitti ikävöivänsä meitä.Nämä Tukholman matkat olivat aina äidin ja mun juttu.Niitä muistellessa tulee hyvin herkkä ja hiukan haikea olo.Huomenna,äitini syntymäpäivänä,lähetän hänelle tervehdyksen pilven reunalle.

2 kommenttia:

  1. Sinulla on ollut ihana lapsuus. Äitisi tuntui osaavan nauttia elämästä!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo,Sari.Ei valittamista.Äidistäni tosin sitten vanhemmiten tuli originelli ja vaikea ihminen,mutta se on jo toinen tarina.Ja aikahan kultaa muistot,eikö niin? Hyvää kesän jatkoa.

      Poista