Tänään jouluaaton aattona paistan kinkun.Nostin jo jääkaapista esille.Siinä se köllöttää.Odottaa jalostamista parempiin suihin.Ulkoilua myös on ohjelmassa,jos sitten huomenna pysyttelemme sisällä,jouluaattona.
Illalla soi ovikello.Kaksi pientä lasta seisoi ovella äitinsä Majlisin ohjauksessa joulua minulle toivottaen.Sain purkin hilloa juustojen kanssa.Pyysin sisälle,mutta olivat menossa toisenkin naapurin luo viemään joulutunnelmaa.Gabriel olisi tahtonut tulla,mutta pienempi Isabel seisoi äitinsä suojassa katsellen minua suurin lapsensilmin.Toivottelimme toisillemme hyvät joulut ja niin piparkakkukuvioiset tonttulakit heilahtivat ja kaikki kolme lähtivät hissillä alas.
Lunta ei yhtäkaikki meillepäin ole luvattu. Mutta varsinaisesta kaamoksesta päästiin.Päivä alkaa pidentyä,valo voittaa pimeyden.Kevättä kohti mennään.Mikäpä tässä ollessa.Joulu on.
Ja näinhän tämän sanoo Aleksis Kivi:
"... Huoneesta loistaa valkeus hauska
Vastahan kulkijan,
Hedelmii vuoden ahkerast työstä
Tornina seisoovi
Pöytävaatteel valkeal
Vierahille tarjona,
Ja laattial kiiltävät oljet
Leimues iltapystyn..."
(Joulu-ilta)
RAUHALLISTA JA HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti