Maaliskuu! Tänään ortodoksien pyhän Eudokia Heliopolislaisen muistopäivä.Eudokia oli prostituoitu,kotoisin Libanonista. Hän näki ylienkeli Mikaelin ja alkoi tutustua sen jälkeen kristinuskon totuuksiin.Elämä oli siitä lähtien suuren valon johdattelemaa,eivätkä ihmetyötkään olleet Eudokialle vieraita.Hän eli ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla.Sanotaan tämän "Joutokein" päivän olevan ensimmäisen kevätpäivän.Tiedä häntä.
Eilispäivänä suuttui meikäfriidu oikein olan takaa.Lähdimme ulos monen päivän päästä,kun miehen flunssa on nyt poissa jo kuvioista.Emmepä päässeet pihalta minnekään.Punainen auto parkkeerattu poikittain pihatien päälle.Kulku olisi ollut joko auton yli tai kinoksissa rämpimistä.Pyörätuoli ei moiseen taivu.Soitin rekisteritoimistoon ja sain omistajan numeron.Enkä ollut hilpeimmilläni keskustellessani tämän ajattelemattoman autoilijan kanssa.Tuli katsomaan tilannetta ja puolustautui,ettei ollut huomannut (?) tietä eikä liioin,että ympärillä pursuaa lunta.Annoin kuulua.Olin raivoissani ja melkein itsehillintäni menettäneenä.Sanojani en säästellyt.Mies lähti autoinensa minun "älkää ikinä enää tätä tehkö" saattelemana. Kertahan ei ole tokikaan ensimmäinen.Olen laputtanut tuulilaseja vuosien ajan samasta syystä.Olen kirjoittanut vastapäisen talon isännöitsijälle tulikivenkatkuisen kirjeen,kun eräs talonsa asukas väitti paikan olevan luvallinen ja viis siitä,pääseekö muut ihmiset kävelemään tietään pitkin.En koskaan opi ymmärtämään ihmisiä,joilla korvien välissä vallitsee suunnaton autius.
Välimeri loiskuaa nyt Stockmannilla.Huomenna tuuraajapäivänä siis sinne! Ruokapuoli kehuu välimerellisellä mutkattomuudella.On kultaotsa-ahvenresepti Mallorcalta,sisilialainen vihannespastaohje ja Kreikasta lampaankyljysten, korsikalaista kanaa unohtamatta.Siispä nyt esiliina vyötäisille ja symbolinen pulahdus Välimeren aaltoihin.No,vierastahan sikäläinen ruoka ei suomalaisille ole.Jo 1960-luvulta lähtien ovat Välimeren saaret olleet vahvoina matkustuskohteina meille suomalaisille. Ensimmäisten makuelämysten jälkeen osaamme yhä nauttia noista ihastuttavista mauista,jotka keveydellään ja värikylläisyydellään ainakin minua ovat aina kiehtoneet.Raaka-aineita saa jo meiltäkin.Ei tarvitse aina edes Välimeri-teemaa olla.Kokkaamisen taidon kanssa voi jo olla toista.Mutta yrittänyttähän ei laiteta.Siispä huomenna pari kultaotsa-ahventa ostoskärryyn.Jos yltäisin yhtään samaan makuun kuin mitä saimme nautittavaksemme Limassolin kalaravintolassa kerran. Elämäni parhaita kala-aterioita,joka koostui kaikenlaisista kaloista,joita kaksi tarjoilijaa kantoi hymyssäsuin pöytäämme toisen toisensa jälkeen.Yksi kaloista oli kultaotsa-ahven.
Italiasta jälleen paksu yli kymmen-sivuinen kirje molemmin puolin pränttiä.Mukana kaksi brosyyria Rooman taidenäyttelyistä.Toisessa Belliniä,Tizianoa,Tintorettoa,Canalettoa jne. Toinen mainostaa antiikkiesinenäyttelyä. Kirjeen lähettäjä tietää,miten lämpenen varsinkin näille ikiaikaisille taiteilijoille ja heidän töilleen.Mitä näkee,sen ymmärtää,valot ja varjot,hienot siveltimenvedot,joita ei aika ole haalistanut.Ovat kuin vastavalmistuneet,vaikka aikaa kulunut vuosisatoja.Ihmiset näyttävät ihmisiltä,silmät ja korvat paikoillaan,alaston on alaston ilman häveliäisyyden tunnetta.Näitä maalauksia ainakin minä voin loputtomiin katsella.Onneksi meillä on joitakin mestariteoksia Ateneumissa!
Tämä päivä sisällä.Tilasin miehelle hoitotarvikkeita.Tuodaan tänään.Ja huomenaamulla stadiin! Oi onnea,oi! Kukaan,jonka elämä ei ole rajattua,ei voi aavistaa,miltä tuntuu,kun saa painaa kodin oven kiinni vastuun hoidettavasta jäädessä tuuraajalle,hypätä ratikkaan ja kahta kättä heiluttaen pasteerailla muitten ihmisten lailla keskikaupungin hulinassa ja lopuksi puikahtaa Stockmannin lasiovesta sisälle.Se kaikki on suurta ylellisyyttä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti