8. maaliskuuta 2011

ESASTA ELÄIMIIN

Tilasin miehelle näkövammaiskirjastosta muutaman kirjan,joista kaksi tuli aivan erikseen ja loput yhä odotuksessa.Nämä kaksi sitten! Niitä ei lue ihminen,vaan lievästi ärrävikainen koneääni Esa.Ilman pilkkuja ja pisteitä monotonisesti etenee
vailla nousuja ja laskuja,tunnetta.Jos kirjat alkavat olla vastedes tietokoneella äänitetyt,niin protestoin vallan kamalasti.Ensin alkaessani Esaa kuunnella,luulin hänen olevan ulkomaalainen ja jollain tapaa hiukan puhevikainen.Tilatessani kun en huomannut sanaa "yhdistelmäkirja",joka olisi heti kertonut kirjan poikkeuksellisesta äänityksestä.Täytyy tämän kuuntelemiskokemuksen jälkeen sanoa,että kyllä ihmisen ääni on kirjaa lukiessa se oikea ääni,jossa on tekstin mukaista tunnetta,pieniä taukoja,ilon ja surun ilmauksia. Aionpa soittaa ja kysyä,onko Esa tullut oikein jäädäkseen?

No niin ja sitten siirrynkin vikkelästi elefanttien maailmaan.Luin netistä aikaisemmankin tiedon vahvistukseksi,että nämä eläimet ovat älykkäitä.Katselen usein Animal Planetia ruudussa ja näen elefanttien ryhmätyöskentelyä laumassa,huolehtimista toisistaan,pulaan joutuneiden auttamista ja kaikenpuolista nokkeluutta monissa asioissa.Toisinaanhan tiedemiehet tekevät kokeita ja saavat tuta kerta kerran jälkeen,miten hienoja ja lahjakkaita eläimiä elefantit ovat.Niitäkin uhkaa norsunluuta hamuava ihminen,kuten hyvin tiedämme.Kun on kysyntää markkinoilla,on toki tarjontaakin.

Aasia lienee yksi maailman paikoista,jossa yhä mielletään norsunluusta valmistettu esine arvoon arvaamattomaan.Toreilla Afrikassa myydään mitä kammottavimpia eläimistä valmistettuja kapineita kuin myös sukupuuton partaalla keikkuvien nahkoja,seinälle pantavia päitä,apinoiden kuivattuja käsiä sekä ruuaksi valmistettavaa lihaa milloin mistäkin uhan alaisesta eläimestä.Häpeän tunne ihmisenä olemisesta valtaa ainakin minun mieleni.Mutta mitä tehdä? Kysyntä ja tarjonta kun kulkevat käsi kädessä.Ihmisellä asenteet tuskin milloinkaan muuttuvat.Niin kauan kun maapallolla on eläimiä,niitä hyödynnetään ihmisen turhanpäisiin tarpeisiin raa´asti ja ahneesti,kunnes ei yhtäkään eläintä enää ole.

Juu,kyllä minä lihaa syön,vaikka näinä päivinä katolisissa maissa sanotaankin joksikin aikaa hyvästit lihalle.Minulla ei varsinaista lihapaastoa ole kuin kasvispäivinä,joita ruokia silloin tällöin mielelläni valmistan.En koe suuria enkä pieniä omantunnontuskia nauttiessani eksoottistenkin tarha-eläinten lihasta valmistettuja aterioita.Ihminen on aina syönyt lihaa ja se tulee olemaan meillä ravintona vastaisuudessakin.Näin se menee,paitsi kasvissyöjillä.Mutta takan eteen en leopardin taljaa ostaisi tai ruttaisi pois heitettävää paperia elefantin jalasta tehtyyn roskakoriin.En liioin raappisi kutiavaa selkääni eläimen tassulla,jossa on kynnet tai pitäisi paperipainona suuren ihmisapinan kalloa.

Taivas harmaa,aurinko piilossa ja asteita ei plussaa eikä miinusta tähän aikaan päivästä.Pihalla lumi ja jää uumoilee muuttumista isoksi lätäköksi ja se taas tietää kulkemisen hankaloitumista.Huomenna kaupungille meno.Tuuraaja tulee vasta seuraavalla viikolla.On hankittava täydennystä kotiin.Sitten taas on mistä ottaa.Joskus kaihoisasti ajattelen entisaikojen maalaiselämää ruoka-aittoineen ja maidon tuottajineen navetassa.Ei välttämättä tarvinnut poistua pihapiiristä ruuan hankintaan,paitsi isäntä metsälle ja kalaan.No,kovan työn takana saattoi kuitenkin olla,ennen kuin aitat pullistelivat ja lehmiäkin sai päivittäin huhuilla pitkin vainioita lypsylle kotiin.

Olen minäkin lapsena osallistunut tähän hommaan.Oli kädessä asiaan kuuluva risu ja huutelin talon emännän malliin "kuskus,kuu´us".Tämä oli noihin aikoihin Etelä-Pohjanmaalla yleinen lehmien kutsuhuuto.Ja tulivat myös.Näyttivät kohdalla suurilta ja julmilta,joillakin sarvet päässä.Lypsämisen alettua äidillisiltä ja niistä lähti lämpimän maidon tuoksu.Saatoin rohkaistuneena painaa pienen kaupunkilaispääni lehmän kuvetta vasten ja kuunnella sen mahan ääniä.Se käänsi päänsä kohti ja sen katse oli lehmänpehmeä ja samettinen.Mutta vastalypsetyn maidon ystävää minusta ei milloinkaan tullut.Pidin urbaanina lapsena kaupan maitoa sinä ainoana oikeana.Yhä olen samaa mieltä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti