Tuli mieleen Helsingin katujen ja kaupunginosien nimistö luettuani HS:n nettiuutisista,että Ateneumin edessä bussi 18 pysäkillä on väärin kirjoitettu kaupunginosa Kruununhaan nimeksi "Kruunuhaka". Se on luvattu korjata.
Nimi Kruununhaka on saanut alkunsa aikojen takaa peräti 1700-luvulta,jolloin Suomenlinnan rakennustyöt aloitettiin. Silloin otettiin kruunun haltuun nyt Kruununhakana tunnettu Helsingin osa.Armeijan tykistön hevosia laidunnettiin siellä.Näin syntyi "Kruununhaka".
Jos joku,varsinkin Helsingissä vieraileva,ihmettelee miksi Eläintarhan nimi on juuri Eläintarha,eikä siellä ole muita eläimiä kuin vesilintuja,oravia ja citykaneja,niin minäpä kerron. 1700-luvulla se oli osa Töölön kylää, jossa 1800-luvulla oli hyväksi havaittu terveyslähde (hälsobrunn).Henrik Borgström vuokrasi alueen suunnitelmana rakentaa sinne puisto ja vesiparantola. Terveyslähde kuitenkin kuivui,kun alettiin pengerrystyöt rautatietä varten 1859 ja suunnitelma toteutui vain puiston osalta.Aluksi se oli "Töölön puisto" eli silloiselta nimeltään tietysti "Tölö park". Myöhemmin aiottiin perustaa paikalle eläintarha,joka tuuma ei milloinkaan toteutunut,niin kaupunkilaiset alkoivat kaikesta huolimatta Tölö parkia kutsua "Eläintarhaksi".1880-luvulla se oli yleisessä käytössä.Virallisen vahvistuksen se sai vuonna 1909.Töölössä asuessani kävelin usein Eläintarhassa Töölönlahden ympäristössä nauttien näkymästä lahden yli kohti keskikaupunkia ja Eläintarhan kuuluja villoja Linnunlaulussa,joista Villa Kivessä minulla on ollut ilo ja onni usein vierailla.
Viivähdän vielä hetken stadin nimistössä. Hakaniemen Pitkäsilta,jota on joskus pidetty rajana hienoston ja rahvaan välillä,on nyt valtaväylällä kohti kaupungin pohjoisempia osia.Rajuimmat vallasväen edustajat eivät edes käyneet "Pitkäsillan toisella puolella".Se oli maantie Vironniemeltä maaseudulle,jota pitkin maalaiset toivat toreille tuotteitaan.1600-luvun paikalla olleet saaret on hävitetty,maa täytetty.Vain Långa bron eli Pitkäsilta on tallella ollen Kaisaniemenlahden ja Siltavuoren salmen välissä.Pikkusilta,Pikku Siltasaari,Sipoon silta,Musholmen ym.ovat vain kaupungin historiassa.Enää eivät Helsingin eteläisemmän osan asukkaat vältä Pitkäsillan ylikulkua,vaan herkkuja saatetaan hakea Hakaniemen hallista ja Hakaniemen torilta,joiden ympäristössä sielläkin oli laidunmaata 1700-luvulla ja nimi oli "Generalshagen".Siitä kehittyi "Hagnäs",joka "suomennettiin" Hagnääsiksi. 1909 siitä tuli nykyinen Hakaniemi.
Monen mielestä Hakaniemen tori on se "oikea tori" Helsingissä. Se on säilyttänyt torin tunnelman ja aitouden välittömine torimyyjineen.Torin liepeillä kiekailee myös laitapuolen kulkijoita,Hakaniemen jätkiä,tuoden väriä ja virettä.Kauppatorin tapaan Hakaniemen torilta puuuttuvat ulkomaiset myyjät ja turistimassat.Siellä myydään kauhoja ja harjoja,koreja sulassa sovussa juures-ja hedelmämyyjien kanssa.Kesäisin "maalaisrivistö" torin laidalla houkuttaa.Sieltä olen saanut ropposellisen makoisia ahomansikoita,villivadelmia ja pellon pientareen ruiskaunokkeja.Innokkaimpana säilömiskautenani ostin paratiisiomenia,joita tuskin enää saakaan.Sen kuitenkin tunnustan,että lapsena ollessani äitini hyvin harvoin kävi Hakaniemen torilla. Meidän torimme oli Kauppatori ja siellä nykyisinkin käyn asuinpaikkani vuoksi.Tuskin kuitenkaan äitini käymisiä Hakaniemen torilla hillitsi Pitkäsillan yli kulkeminen,vaan se,että Töölöstä oli mutkatonta ajaa kolmosella Kauppatorille.
Torit ja kauppahallit ovat niitä paikkoja,joihin minäkin matkoillani olen aina etsiytynyt.Mitä etelämmäksi mennään,sitä värikkäämmiksi käyvät.Hedelmien ja kalojen runsaus suorastaan saattaa pökerryttää ja meidän haukemme,ahvenemme ja kuhamme näyttävät perin vaatimattomilta.Tukholmankin torit ja kauppahallit,varsinkin Östermalmin halli,viehättävät.Hedelmien esillepano on runsasta ja näyttävää,innoittaa turistinkin ostamaan.Sitten lähimmälle puiston penkille nauttimaan!
Stadin friidu skrivasi stadista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti