23. joulukuuta 2021

HISSIKIN VIELÄ

 Kiukuttaa tämä unettomuus. Uituttaa suorastaan. Viime yönä sentään kolmisen tuntia. Herättyäni kymmenen maissa päätin hypätä aamukahvin yli ja käydä nopeasti suihkussa, pukea päälle ja lähteä viemään roskia ennen luvattua vahvaa lumisadetta ja huomisen jälkeistä aikaa, kun roskikset ovat täynnä lahjapapereita. Hissi ei kulkenut. Asun viidennessä asutussa kerrokseessa nivelrikkoineni. Kompuroin kerrokseen, jossa hissi oli. Avasin sen oven ja odotin jotain kamalaa. Hissi oli tyhjä ja normaalin näköinen, Siinä ei ole muistia, etten painanut nappuloita. Kömmin takaisin ja kotiin. Riisuuduin päällysvaatteista ja päätin laittaa aamukahvin. Kävin välillä tarkistamassa hissitilanteen. Kulkuneuvo kerrosten välillä olla jökötti edelleen paikoillaan. Parvekkeelle roskat odottamaan otollisempaa aikaa. Harmitti tämäkin tilanne.

Aikaa kului ja kävin taas rapussa. Hissi oli liikkunut. Kompuroin seuraavaan kerrokseen, painoin nappulaa ja hissi tuli kuuliaisesti. Olen suljetun paikan kammoinen ja hirvitti mennä hissiin. Jos se jumiutuu taas. Joulun pyhät tulossa. Alan mädäntyä. Kukaan ei haista mitään, kun jokaisen huushollissa haisee muutenkin esimerkiksi kinkku. En mennyt hissiin. Kiipesin omaan kerrokseen ja hissi tuli kutsustani sinnekin. Epäröin. Oikein mietin. Sitten: menee syteen tai saveen, menen hissiin. Hain sisältä puhelimen mukaani varoiksi, ahtauduin hissiin roskineni, painoin nappulaa ja suljin silmäni. Hissi lähti liikkeelle. Ei tärissyt, vapissut, pysähtynyt odottamatta, pudonnut tai mitään. Olin alhaalla ja hengissä yhtenä kappaleena, järjissäni ja huojentuneena.

Kotiin tullessa hissi käyttäytyi kuin ei mitään olisi ollutkaan. Pääsin sen avulla onnellisesti kotikerrokseen. Lämmitin sulattamani kana-currykeiton, söin ja otin huomista varten sulamaan peruna- ja lanttulaatikon. Kinkku oli jo jääkaapissa suorittamassa sulamisprosessiaan.

Englannin tunnista ilmoitettiin sen siirtyvän 16.1. asti etäoppimiseen. Minun kurssini alkaakin vasta 19.1. Asiat voivat muuttua. Luvattiin ilmoittaa. Alkoi taas harmittaa. Ymmärrän tilanteen, mutta heitin kiukkuni koko epidemian päälle. Haistatin sille suorastaan pitkät. Kiinan rutto!!!!!  En paremmin/pahemmin sano.

Alan odottaa joulua.


2 kommenttia:

  1. Ihan varmasti kiukuttaa tuo nukkumattomuus! Ja sitten vielä hissin toimimattomuus! Toivottavasti tämä koronatilanne alkaa normalisoitua kun lähdetään kevättä kohti, koska on tämä aika kyllästyttävää. Kaikesta huolimatta kuitenkin, mukavaa ja rauhallista Joulua ja parempaa Uutta Vuotta!

    VastaaPoista