10. tammikuuta 2021

ENERGISYYS HUIPUSSAAN

 Jostain eilen nukkumattoman yön jälkeen tempaisin hillittömän tarmokkuuden puuskan. Mistä se tuli? Imuroin, laitoin uunissa broileria, otin kuusen partsilta ja makuu-työhuoneen ikkunasta jouluvalon. Siinä olikin temppu. En kiivennyt mihinkään, vaan lassosin sen alas. Olin haljeta onnistumiseni  tunteesta. Minkä härän tai poron lassoajan maailma onkaan minussa menettänyt. Ajatelkaas nyt, heittelin koristetta paikoillaan pitelevää narusähköjohtoa yli katon rajassa olevan verhotangon. Onnistuin kolmannella yrittämällä. Piti vielä kiepauttaa narujohto viimeisestäkin esteestä ja niin sain valon alas.Nopeammin se olisi käynyt tikkailta käsin, mutta tämä tuntui hauskemmalta ja eritoten haastavammalta. 

Katselin ykköseltä Judi Denchin luontoon tutustumista Borneossa. Kuka oli se mieshenkilö, joka tutki kaikkea Denchin vieressä. David Mills. Judi Denchin miesystävä. Aviopuolisohan kuoli vuonna 2001. Tämä ilmeni googlettamalla. Pitää tietää. Denchillä on tatuointi ranteessaan "Carpe diem". Kirjaimellisesti "poimi päivä" ja ehkä osuvampi ja parempi on "tartu hetkeen". En tulisi toimeen ilman Googlea. Aina pitää tietää.

Olen opetellut enemmän cappuccinomaisen kahvin teon kuin aikaisempi cappuccinoni oli. Jotain latten ja cappuccinon väliltä. Nyt tiputan ensin kuppiin kahvin masiinalla ja sen jälkeen kuppi pois ja toiseen kippoon ohuesti vaahdotan maidon, jonka juoksutan hienolla ranneliikkeellä kahvin päälle. Vielä opittava sydämen teko. Nyt panen epämääräisen viivan, joka valtavalla mielikuvituksella muistuttaa Joan Mirón viivaa. Mutta minun viivastani ei kukaan maksaisi mitään. Sitä paitsi se juodaan pois. Mirón viiva kestänyt jo vuosikymmenet. Eikä se ole kahvissa.

Lotosta ei tullut taaskaan euron euroa. Olin katsellut jo asuntoja Katajanokaltakin. Vanha jugend-talo, putkiremontti tehty, avonainen takorautaparveke, näkymä merelle, nelosen pysäkki lähellä, veräjähissi, ehkä vielä toimiva takka tai kakluuniuuni. Semmonen. Ihminen saa unelmoida. Leikkiä mielikuvituksella. Ehkä ensi viikolla! 

Tänään tanakasti jalat maassa roskikselle. Näköpiirissä ei jugendia, ei ulappaa. On parkkipaikka ja pihan läpi tie roskiskatokseen. Uutta lunta luvattu. Puoli vuotta kesään. Minä odotan.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti