MASKILLA JA ILMAN

Kävin täkäläisellä torilla ja nyt on kotona taas marjoja ja hedelmiä. Iltaa varten varasin enemmänkin mansikoita, joita napostelen ja samalla katselen Morgan Freemanin elokuvaa. Ensi viikolla on tarkoitus panna maski päälle taas ja matkustaa metrolla Stadiin ja uudemman kerran Ateneumiin, jossa otan maskin pois. Panen sen pussiin ja kotimatkalle uuden maskin, joka käytön jälkeen myös pussiin ja molemmat pussit kotona roskikseen. Näin kai toimitaan oikeaoppisesti.

Italiasta sain vihdoinkin kirjeen. Siellä aivan eri meininki koronan kanssa kuin meillä täällä. Ankarampi kuri. Aloitin jo kirjoittaa vastauskirjettä, joka säilyy koneessa ja johon lisätään kuin kirjoittaisi päiväkirjaa. Italian posti kerää saman osoitteen postit ja kun on saatu tietty määrä, posti jaetaan. Hyvä kuitenkin, että jaetaan, vaikka hitaasti ja klimpissä.

Ystäväni K oli luonani lounaalla. Olen nykyisin tykästynyt siniseen ja sininen oli väriteemana kattauksessa. Kukat Horstin tekemässä sinisessä keramiikkamaljakossa kuitenkin valkoiset, sormustinkukkia. Oli alkupala, pääruoka ja jälkiruoka. Taiteen sääntöjen mukaisesti. Kahvi leivoksineen myöhemmin. Emme olleetkaan tavanneet kuukausiin.Tuntui mukavalta, kun se nyt tapahtui. 

Mitä aikaa minulle jäänyt ihmisten ilmoilla olemisesta,olen lukenut yhä Hemingwayta ja vakaa aikomus on käydä sen liki kolmikiloisen Edelfelt-kirjan kimppuun.Kulloisenkin ajan kuvaus äidille kirjoitettujen kirjeiden muodossa, Pariisista ja mistä milloinkin. Olen siis liikuskellut siellä sun täällä maskilla ja ilman. Monen moniaita variaatioita näkee sen käytösssä. Joko ei osata, viitsitä tai ei voida kunnolla hengittää. Naapurikin tässä talossa valitti maskin tukaluutta, mutta urheasti oli sen sitonut leuan alle.

Parvekkeella kukoistavat edelleen niin begoniat kuin mandevillakin. Toivottavasti saan niistä vielä pitkään nauttia ennen kuin yöt viilenevät liikaa. Sitten taas vuoden kuluttua pannaan uusiksi kukiksi. Uutta allaskaappia kylpyhuoneeseen en ole vielä saanut. Nykyinen käpristelee parhaansa mukaan ollessani suihkussa ja sitten pitää kuivata, kun joku suuressa viisaudessaan on sen asentanut liian lähelle veden tuloa. Asukkaan velvollisuus kuulemma on sitä kuivailla. Vanha lakana meni jo tähän toimenpiteeseen sopiviksi paloiksi leikattuna. Taloyhtiö on kuitenkin ystävällisesti luvannut uuden kaapin.

Tässä kaikki tällä kertaa. Ajattelin käväistä. Hyvää iltaa.