21. helmikuuta 2019

PRESIDENTTIÄ VASTAANOTTAMASSA

Aivan tuotapikaa olen lähdössä taas asioille, kunhan ensin käyn suihkussa ja hörppäisen kahvin loppuun. M soitti eilen ja sovimme tapaamisesta ensi kuun loppupuolella. Käy ensin puolisonsa kanssa Hongkongissa ja Filippiineillä.

Sain lopultakin Italian kirjeen valmiiksi ja on jo hyvää kyytiä menossa.  A:n kanssa vaihdettu meilejä.  Myös R:ltä pitkä sähköinen kirje Espanjasta. Kaukaiset ystävyydet hoidettu.

Viime yön nukuin melkein kokonaan ja näin oudon unen. Jostain syystä kuuluin Suomen nykyisen presidentin vastaanottokomiteaan lentoasemalla. Sain oikein kätellä. Myöhemmin asuimme samassa hotellissa ja näin presidentin kylpytakissa (???). Mistä näitä unia kumpuaa? Unessa ei selvinnyt syytä yhtäkkiä syntyneeseen asemaani. Kaikki tuntui hyvin luonnolliselta ja osasin protokollat.

Aurinko näyttää paistavan sillä lailla kirkkaan häikäisevästi, että on otettava aurinkolasit nenälle ulos lähtiessä. Niiden käyttö näihin aikoihin tietää kevättä. Pitäisi jo tuntua sieraimissakin, koska kevät tuoksuu aina. Hiukan lumesta paljastuneelta asfaltilta. Tuulikin tuo  muassaan kevättuoksuja. Pihakoivujen tuohi antaa oman hajuaistimuksensa.

Suomi-Amerikka Yhdistyksen jäsenlehti Sam Magazine tuli. Ja nyt ihan lattialle asti postiluukusta. Soitin nimittäin Postiin ja kerroin, että jakaja on alkanut lipsua ja jättää suurimman osan postista roikkumaan rapun puolelle. Ja vielä hiihtoloma-aikaan merkiksi, että ollaan kotoa poissa. Postissa luvattiin asia hoitaa ja näköjään hoidettiin. Kiitos. Sam Magazinessa kehutaan USAn länsirannikon kuumia lähteitä. Siinä on se tulivuorivyöhyke, josta siis on oikein hyötyäkin eikä aina pelkoa, että Kalifornia peittyy laavaan. Lähteiden paikat ovat kuulemma salaisia, opasteita ei ole. Pitää tietää. Toiveena on myös, ettei roskata. "Pack-in, pack-out". Nautitaan vain hulppeista näkymistä sekä miellyttävästä lillumisesta lämpimässä vedessä.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti