Tänään siis metrolla liikkeelle. Kotiin tullessa ostettava taas hedelmiä ja hallaimia. Mansikat juuri nyt yhtä tyhjän kanssa, eivät haise edes mansikalle. Onneksi meillä myydään ilman paperikäärettä, mutta Kiinassa alettiin hölmöillä ja kukin mansikka omaan pakkaukseen. Ja ne vielä isompaan pakkaukseen. Taisi olla kymmenen marjaa ja eurohinta 20€. No, maksaahan pakkaus ja pakkaaminen. Roskaa tulee ja kauhea homma saada marja suuhun. Suklaakonvehdin yksittäispakkauksen hyväksyn, mutta yhden mansikan oma kääre menee yli hilseen.
Eilen olin taas hyvin puuhakas. Imuroin, pyyhin pölynpoistoaineella pölyt, pesin kaksi koneellista pyykkiä, vaihdoin itselleni vuodevaatteet ja pyyhin keittiön lattian kostealla. Olinkin sitten aivan puhki. Tarkoituksella olin jättänyt seurastani pois rollaattorin ja touhusin näin olen ilman apuvälinettä. Sitten paistoin ohuita kalkkunanviipaleita, maustoin, pilppusin ja ujutin salaatin joukkoon. Ihan hyvää, eikä salaatti vieläkään kyllästytä, kun siitä saa satoja erilaisia variaatioita.
Kohta pitää taas ostaa pienempiä vaatteita, kesäksi ainakin. Haluan olla tyylikäs Oulun matkalla, jonne olen vakaasti aikonut. Vieläkään en tiedä, lennänkö pilvien halki vai jyskytän kiskoja pitkin. Tykkään junamatkoista. Sitä paitsi usein on ollut mukavaa juttuseuraakin. Siis hyvin mukavaa! Enkä minä minnekään vaivaisten osastoon mene! Kyllä rollaattori menee joko penkin alla tai joku herrasmies hilaa sen matkalaukun kanssa hyllylle. Kai niitä on vielä junissa? Siis hyllyjä sekä herrasmiehiä? On nimittäin kauan aikaa, kun olen junassa matkustanut. Taisi olla höyryaikaan.
Ouluun kestää matka yli viisi tuntia. Eväsaikani on kaukana lapsuudessa. Nyt köpittelen ravintolavaunuun. Pitelen penkeistä kiinni, niin en tarvitse apuja. Oma heilahteluni sulautuu hyvin junan liikkeisiin. Ennen ratojen liitoskohdat tuntuivat matkustajissa. Miten lienee nykyisin? Taitaa tulla kiva kokemus minulle. Juniinkin on kuulemma matalalattiapääsy. Kyllä maailma on muuttunut! Jännittää jo nyt. Ja mistä voi ostaa lippuja? Nettiostot minulle vieraita. Yhden Tukholman matkan olen ostanut ja se meni aluksi aivan sähläämiseksi. Voisin Sinebrychoffin matkalla hiukan selvitellä, onko vielä ihmisiä lipunmyyjinä rautatieasemalla. Ennen sanottiin "meno-paluu". Ja mitä luokkia junissa on? Tässähän tulee ihan vaikka mitä housuun. Pitää googlata.
Luen hyvin innokkaasti Inspector Morse-kirjaa. Pari tyttöä vasta murhattu, eikä ole hajuakaan, kuka moiset on tehnyt. Hovimestarikaan ei kuulu tähän kirjaan.
Hei! Junamatkailu on mukavaa. Asemalta saat vielä lippuja, kunhan otat jonotusnumeron ja odotat vuoroasi. Joskus se saattaa kestää... Enää ei ole meno-paluulippuja, siis niin että olisivat halvempia niin. Voihan ne toki yhtä aikaa ostaa, mutta ovat erilliset liput. Mielestäni Helsingistä Ouluun voi matkustaa myös DuettoPlus -vaunulla, jossa on käsittääkseni ravintolapalvelut ja muutakin mukavaa.
VastaaPoistaKyllä junamatkustus on mukavaa. Ja nykyään aika tasaista kyytiä.
Kiitos, Anonyymi, tiedoista. Mainiota etteivät kiskot enää kolkkaa entiseen tapaan. Vielä enemmän mainiota, että lippuja saa yhä ihmiskassalta. Taidan valita Oulun matkalle kesällä junan lennon asemesta. Hyvää kevättä.
Poista