6. toukokuuta 2015

VIISI PIENTÄ TUNTIA

Olen alkanut ottaa selville mahdollisesta ylimääräisestä vapaasta kerran kuukaudessa viisi tuntia kerrallaan. On tulossa palveluseteli, jolla voi vaihtaa lakisääteisiä omaishoitajan vapaapäiviä kotiin tulevaan hoitajaan. Odotan sitä ja oma sosiaaliohjaajani siitä soittaa. Tarvitsen kipeästi enemmän vapaata saadakseni asioita ja ostoksia toimitettua samana päivänä. Vaatekaappini huutaa täydennystä. Haluan mennä näyttelyihin, kahviloihin, joskus jonkun ystävän kanssa samppanjalounaalle. Sosiaalitoimistossa ymmärrettiin heti. Tietävät tilanteeni ja nykyiset rajatut vapaani. Minulla on muutakin asiointia kuin pelkkää ruuan ostamista viikoittain. Kotiin on saatava luotettava hoitaja, joka sinä päivänä syöttää puolisolle valmiiksi valmistamani lounaan sekä tarvittaessa hoitaa puolison hygienian. Kuulostaa ihanalta.

Helsingissä voi myös hoidettavan itse viedä vaikka päiväksi, aamulla vie ja illalla hakee, esimerkiksi Töölön palvelutaloon. Tämä järjestely puolison tilanteen vuoksi ei meille sovi. Liian monimutkaista vuodepotilaalle. Intervallihoitoa en liioin edes ajattele. En tarvitse monia päiviä vapaita peräkanaa juuri nyt. Sekin tulee joskus taas ajankohtaiseksi. Minulle riittää tuuraajien ajan lisäksi viisi pientä tuntia kuukaudessa. Selvää kuin pläkki. Ja sitä ajan takaa vaikka läpi harmaan kiven. Se edellyttää kuitenkin ammattitaitoista, työlleen omistautunutta hoitajaa, joka pitää rakkaastani huolen minun ollessani poissa melkein koko päivän.

Ennen kuin saan nämä asiat selvitettyä, mennään vanhaan tapaan ja huomenna onkin tuuraajapäivä. Menen Stockmannin Berry Placeen moittimaan. Ostin vappuaattona laatikollisen las Posadillas-mansikoita. Myyjätytteli sanoi ystävällisesti kaatavansa marjat toiseen laatikkoon nähdäkseen, että huonoja ei ole joukossa. Hän kaatoikin, mutta jätti katsomatta, mitä kaataa. Kotona huomasin monen marjan olevan täysin homeisia. Jälleen kerran: miksi työ tehdään hälläväliä-tyylillä? Soitin Herkkuun, vaikka tiesinkin, että Berry Place ei ole heidän heiniään. Sieltä kuitenkin päätettiin mennä sanomaan minulta terveisiä. Kysyttiin vielä, jos haluan korvausta? En halunnut, mutta sanoin, että myyjätytön olisi hyvä mennä nurkkaan hetkeksi häpeämään käytöstään ja sen jälkeen opetella kunnollista asiakaspalvelua. Käyn silti vielä paheksumassa.



2 kommenttia:

  1. Totisesti peukutan, että vapaasi järjestyy! Minusta sitä vapaata pitäisi järjestyä enemmänkin, mutta tuo on hyvä alku... =)
    Kuulostaapa neidin asiakaspalvelutaidoissa olevan tod. puutteita. Totta ihmeessä käyt sanomassa, jos Sinulle jotakin on luvattu ja toteutus on päin sitä itseään. :(

    VastaaPoista
  2. Polgara. Vapaatunteja tiedossa, ajatteles. Kaiketi tyydyn ensi alkuun viiteen. Kokeilua.

    Berry Placen neiti syytti vappuaaton kiirettä, kun möi homeisia marjoja! Minusta se oli huono syy. Ei niitä saa myydä ollenkaan.

    VastaaPoista