Eilen kaupungilla ja siitä jo kirjoitinkin, eikä se teksti ollut vielä tarkoitus ilmoille päästää. Sormi tehnyt omiaan ja sfääreihin pääsi. Poistin ja tässä uusi. Stadissa siis olin ja tein hankinnan, eikä se ollut Stockmannilta. Tosin kiiruhdin myöhemmin Herkkuunkin. Ostin kotimaisia kasvihuoneen mansikoita ja kyllä ne mennen tullen peittoavat Espanjasta tuodut. Niissä on jo "oikean" mansikan maku, kesän tuoksu ja väri. Katajanokan kaijassa vierailijalaivoja, japanilaisturisteja kaupungilla. Nämäkin kesän merkkejä. Parin viikon kuluttua olemme jo kesäkuussa. Kiitin kauniisti tuuraajaa, joka oli minulle ylimääräisen vapaan antanut.
Soitin eilen ystävälleni H:lle Turkkiin. Rouva palaa Suomeen viikon päästä. Turkin kuukaudet tällä erää takanapäin. Juttelin tovin puhelimessa hänen miesystävänsä kanssa, joka kertoi Alanyassa olevan 35 astetta plussaa ja kuumaa auringonpaistetta. Ei käynyt kateeksi.
Dessu blogissaan kertoo television aikeista näyttää koko Niskavuori-sarja. Rakastan Niskavuoria. Semmoista tunnetta ei enää nykyelokuvista löydä. Hämäläismiljöö vyöryy taas olohuoneeseeni ja Hella Wuolijoen teksti vahvana ja maanläheisenä suoraan sydämeen.
Muuten olen yhä sitä mieltä, että tv-ohjelmat eivät enää täytä toiveitani. Liikaa kohellusohjelmia, ruuan laittoa ja selviytymisiä keskellä viitaa mukamas luonnon armoilla. On jopa ohjelma, jossa ihmiset ovat ilkosillaan etsimässä kuulemma toinen toistaan. Hyviä elokuviakaan ei juuri muualla kuin YLE Teemalla. Joskus joku nautittava dokumentti pöllähtää katsottavaksi, kuten Stephen Fryn
asiaohjelma Homofobian jäljillä. Toinen osa ensi maanantaina 18.5.
Näin tänään tässä ja nyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti