KÄSIPÄIVÄÄ

Tamperelainen ystäväni S lähetti minulle Aamulehden kalenterin.Kylkiäisenä on ohjeita ja neuvoja,mihin kaikkeen muuhunkin kuin lukemiseen voi Aamulehteä käyttää.Voi tehdä taimiruukun,kierrättää ja antaa luettua naapurille,joka sen myös mieluusti haluaa lukea.Kelenterissa on elämän- ja käytösohjeita.On kättelyohjeitakin.Miten siis sanotaan käsipäivää? Pitää hymyillä,ojentaa käsi kämmenpuoli hiukan ylöspäin.Hymyn kera katsottava käteltävää silmiin.Ei tarvitse/saa vatkata toisen kättä,vaan pelkkä reilu puristus on oikea tapa.Kätellessä noustaan seisomaan.On kuitenkin poikkeuksia.Iäkäs nainen saa istua tervehtiessään tai jos jokin vamma tai sairaus estää kenellä tahansa seisomisen.Ensin ojentaa käden vanhempi henkilö,nainen tai korkeammassa asemassa oleva.Partiolaiset ja henkilö,jolla sattuu olemaan kädessään miekka,tervehtivät vasemmalla kädellä.Käsitervehtiminen on alkanut siitä,että sillä tavalla näytettiin toiselle,että ei kanna asetta. Tämä kaikki siis Aamulehden kalenterissa,mutta moni,kuten minäkin,on lukenut kädestä tervehtimisen säännöt Tuomi Elmgren-Heinosen Käytöksen kultaisesta kirjasta.Sain sen joskus rippikouluikäisenä ja on tallella vieläkin.

Puolison sairashuoneessa on tapahtunut muutos.T:n vuoteessa on vieras mies.Kysyin hoitajalta.T on päässyt kuntoutukseen ja poistunut rakennuksesta.Uusi kaveri on L. Huone tuli hiljaisemmaksi,kun T ei ole enää pyytämässä siirtoa pyörätuoliin päästäkseen liikkumaan itsellisesti.Eilen L sai vieraita,josta asiasta huonetoveri S ilahtui.Hän lyöttäytyi mukaan keskusteluun ja aivan likikin.Syntyi hämminkiä,eikä S lähtenyt pois,vaikka vierasherrat niin vaativat.Eivät huomanneet,että S ei aina ymmärrä.Vierailijoita hermostutti S:n läsnäolo ja varsinkin nuorempi (ilmeisesti L:n pojanpoika) vaati käskevin sanoin S:ää siirtymään.Pyysin lopulta hoitajaa apuun.S pantiin omaan sänkyyn ja hän kysyi minulta hetken kuluttua ystävällisesti: olenko nyt tässä ihan oikein? Olette,vastasin. L:n vieraat kysyivät L:ltä: kuinkas kauan pappa nyt on täällä? Pappa ei vastannut mitään,kun hän ei puhu selvästi sairautensa takia. Eikä papan sairaalassaolon aikaa kukaan vielä tiedäkään.Herrat jäivät pohtimaan tilannetta,kun minä lähdin. Puoliso nukahtanut,syötetty ja juotettu,kammattu,parta ajettu ja posket suukotettu.

Avasin eilen pienen punaviinipullon lihapullien seuraksi.Avasin Omar Khaijamin Teltantekijä-epigrammikirjan (toim.Toivo Lyy 1928):

Ain´ nauti viiniä! On turha säädöksiä säikkyä!
Kitara,harppu helkkyy: juo,suo juhlamielen väikkyä!
Rubiinin-välkkyisen jos kalkin viiniä saat Häneltä,
juo kaikki viime pisaraan,äl´ yhtään anna läikkyä.

(Omar Khaijam 1048-1131)