"Minussa on
leskenlehden lapsellinen riemu
kun se kevään loasta työntää aurinkoisen
siansilmänsä
toisen kainaloon;
minussa on sen syksyisen ylikasvaneiden lehtien
repaleinen murhe."
(Risto Rasa)
Minussakin kevätaamuna riemua.Hyvä oli herätä auringonpaisteeseen,joka kurkki verhojen raosta.Katsoa ulos ikkunasta. Huomasin pihalla kuolleen lokin raadon,jota varis söi.Sitten tuli kolmen lapsen isä,otti ruumiin lapioon,pani muovipussiin ja vei roskikseen.Variksen nyppimät höyhenet jäivät,joita tuuli kuljettaa kaikkiin ilmansuuntiin.Meidän pihaan oli lokin elämä päättynyt.Ehkä jo eilen,ehkä tänä aamuna varhain.Minulle ei kerrota.
Sormet syyhyää että pääsisin kukkalaatikoiden kimppuun.Rikkaruohojen mädäntyneet jäänteet pois,tupakantumpit ja muu roska.Pitää ostaa ylihuomenna kaupungilta lapio,jolla saan kauhotuksi hiukan vanhaa multaa pois.Uutta tilalle,jonka sekoittelen joukkoon.Sitten taas huoahdan.Istutusaika myöhemmin. Miten onkaan minut vallannut tämmöinen ihana puutarhurin into!
Into ylipäätäänkin.Kummeksun vallan itse.Ensin siivosin työhuonettani,plarasin papereita ja turhaan säästettyjä lehtiä.Miksi ihminen alunalkaen panee talteen ja sitten heittää pois? Luulee joskus tarvitsevansa. Koska olisi muka aikaa korkean lehtipinon selailemiseen? Ja miksi pitäisi? Mitä siitä,jos vuonna 1986 joku on voittanut kakkukisan ja resepti on lehdessä? Ei pitäisi myöskään hetkauttaa parikymmentä vuotta sitten lehteen kuvattu jonkun kodin sisustus.Kun uuvuksiin asti kannoin lehtipinoja roskikseen,päätin: ei koskaan enää. Olen siivousinnossa hyökännyt myös makuuhuoneen kimppuun.Vanhat äänikirjat kaappiin.Puolison hoitotarvikkeet paikoilleen.Päiväpeitot ja tyynyt ojennukseen.Ja kun puoliso taas puhtaana ja puleerattuna asettui vuoteelleen, oli tuntemukset kuin vanhalla kunnon Yrjö Kaarle von Döbelnillä Juuttaalla "Työ tehty on,mä pääsin voittajaksi..." Voisin vielä jatkaa "Yks viel´ on toimi..." Muut huoneet. No,sotapäällikön hommat olivat suuremmat ja ansiokkaammat kuin Stadin friidun.Mutta ehkä sama tyytyväisyyden tunne.
Aurinkoa luvattu koko päiväksi.Ehkä ulos tänään,ehkä ei.Miten nyt päähän pälkähtävi.Yhtäkaikki: meillähän on kevät!
"Pukea sanoiksi,riisua sanoista.
Kerin itseäni hitaasti auki,sananjalka.
Niin kuin kynäjalavaan
kevät vaihtaa sielun minuunkin."
(Risto Rasa)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti