Aurinkoinen paistaa pihamaani yllä.Tosin muuallakin ja muualle.Tässä kohdin eräs ex-ystäväni olisi kiireesti korjannut "ei se sun pihasi ole".No ei ole,ei.Mutta sitä tulee näin sanottua talon,jossa asuu,pihasta.Mutta toisaalta on tietysti hyvä pitäytyä pysymään asioiden oikeissa laidoissa.
Lapsuudestani muistan pitkiäperjantaita päiviksi,jolloin oli usein harmaata ja sateistakin.Olin koululainen ja siihen aikaan uskontotunti oli pelkkää uskontoa.Ennen pääsiäislomaa opettaja,pappismies,kertoi puhujan lailla asiaankuuluvalla paatoksella pitkäperjantain tapahtumista.Meille monista pääsiäisen vietto oli siihen asti ollut pupujussien,noitien ja kananpoikien aikaa.Kun sitten pitkäperjantaiaamu koitti,koko maa oli hiljentynyt päivän viettoon.Huvitilaisuudet suljettu ja kirkot täyttyivät ihmisistä ja saarnoista asian tiimoilla.Kaikkien piti olla hartain mielin mukana pitkäperjantain parin vuosituhannen takaisissa tunnelmissa.Minä pelkäsin pitkäperjantain tuloa,vaikka ei meillä kotona siitä puhuttu eikä liiemmin synkisteltykään.Niin vain olivat opettajan opit iskostuneet takaraivoon,että eivät oikein pääsiäismunatkaan saaneet pienen koululaisen huulille hymyä.Koko pääsiäinen oli noihin aikoihin vakava paikka.Vasta toisen pyhän illalla urkenivat iloittelupaikat ja kansa rynnisti taas entisen syntisenä tavallisen elämän viettoon.
Vuodessa oli myös muutama niinsanottu rukoussunnuntai,jolloin niinikään kaikenlainen ilakointi,tanssiminen ja elokuvat olivat visusti kiellettyä ajanvietettä.Nuoriso inhosi näitä sunnuntaipäiviä ja keksittiin vaikka mitä tekemistä ajan kuluksi.Rukoussunnuntait lopetettiin aikanaan ja nykyisinhän saa jokainen tykönänsä itse päättää millä hartaudella pääsiäisensä, muut kirkolliset pyhänsä ja sunnuntainsa viettää.Hyvä niin,sillä pakkotoimilla ei ketään sen harrashenkisemmäksi saada.Ihmisen vapauden rajoittamistahan tuo kaikki pakkosyöttö oli.
Kerjäläisiä näkyy jo katukuvassa enemmän ja enemmän.Uutisissa kerrottiin heitä tulevan aikaisempaa runsaammin ja nyt mukana myös lapsiperheitä.Diakonissalaitoksessa valmistaudutaan invaasioon.Romania lähettää apujoukkoja avittamaan rikollisuuden vähentämiseksi,sillä se eittämättömästi seuraa,kun asunnottomat ja rahattomat tulevat meidän eldoraadoomme.
Kaisa Häkkinen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassaan sanoo kerjätä-sanan olleen jo esiintyneenä Agricolasta lähtien.Luterilaisuuden tunnuskirjassa vuonna 1651 (suoment.Jacobus Pauli Raumannus,noin 1600-1678))kerjätä-sanan johdannainen kerjäläinen on ollut käytössä.Voisikohan olla niin joskus,että sanaa kerjäläinen ei saa käyttää eriarvoistavana ja ihmistä väheksyvänä? Näin kävi sanoille neekeri ja mustalainen,julistettiin pannaan.Kuten Häkkinen sanoo,almujen anelemista ja itsepintaista pyytelemistähän tämä rahan inuaminen on eli siis yksinkertaisesti kerjäämistä.Ja kerjäämisen suorittavat kerjäläiset.M.O.T.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti