Mitähän varten minua ei nukuta öisin? Enkä nyt tarkoita sitä,että puoliso toimillaan valvottaa,vaan ihan itse herään joskus kahden maissa ja siinähän olen,pirteänä kuin peippo.Onko se ikäkysymys? Ei enää tarvitse unta kuin muutaman tunnin verran? On nyt niin taikka näin,herään ja valvon ihan ilman syytä.
Nousen yleensä ylös ja olen kiitollinen televisiosta,josta tulee öisinkin ohjelmaa.Tietokoneen kanssa näprääminen on toinen yöllä tapahtuva harrastukseni,kun en neulo enkä tee muutakaan mitä olen kuullut muiden rouvaihmisten tekevän.Kovaäänistä ajan kuluttamista ei voi tehdä naapurien takia,vaikka tiedän monenkin olevan tätä noudattamatta.En ole kostonhaluinen.Viime yön nukuin mukavasti,huomattavasti edellistä enemmän ja paremmin.Olen huomannut,etten pidä enää nukkumaan menemisistä ja joskus yritänkin sitä venyttää odotellen edes jonkunlaista haukotuksen tapaista merkkiä.No,tämä on minun ongelmani.Mitäs siitä sen enempää.
Alakerran huoneisto on ollut tyhjillään.Ei taida olla enää,koska näin patiolla eräänä iltapäivänä palautuessamme kaupungilta,nuoren naisen.Uumoilen taas opiskelijoita muuttavan soluasuntoon.Taksikuski auttoi meidät rapulle asti.Pinosin kassit maahan ja autoin puolisoa vetämään itsensä pari rappusta ylös kaiteesta kiinni pitäen.Tyttö patiolla tuijotti herkeämättä.Onnistuuko halvaantunut vammainen ukko kiskoessaan itseään käsivoimin vai kellahtaako? Olen aina inhonnut näitä tähystelijöitä ja usein aika kipakastikin siihen puutun.Niin nytkin. "Ettekö ole ennen nähnyt liikuntarajoitteista?" Lisäsin vielä tuijottamisen olevan rumaa ja epäkohteliasta.
Jos vain vilkaistaan kuten yleensäkin ihmisiä,se ei tietenkään haittaa.Mutta tämmöinen ylenpalttinen pitkään jatkuva utelias tarkkaileminen saa niskakarvani pystyyn.En halua liikkumisestamme minkäänlaista sirkusesitystä,jossa odotetaan trapetsitaiteilijan putoamista.Liikuntarajoitteisia erilaisine apuvälineineen liikkuu jo niin usein muiden ihmisten parissa,että sen ei pitäisi herättää enää nykyisin uteliaisuutta.Näitä töllistelijöitä tapaa kuitenkin silloin tällöin ja panee minut jälleen kerran ihmettelemään käytöstapojen puutetta. Voisin tietysti pitää suuni kiinni (olla itse sivistynyt)ja ääneti kärsiä tuijottamisen.Mutta kun kiukuttaa.Tämän tunnustan tässä ja nyt.Tämä on totuus ja jos ei ole,tulkoon käpy suuhuni kuten lehmälle.Näin on sanonut Aleksis Kivi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti