Köyhän miehen kuohari! Tämä pieni määritelmä netissä juomasta Skumppa nimeltään.Hirveä aukko muuten sivistyksessä.En tätä päivää aikaisemmin ollut edes tietoinen koko juoman olemassa olosta.Kukaan ei ikinä arvaa,mistä sain tietää Skumpan.Olen koukussa Emmerdale-sarjaan ja siinä Dinglen perheessä juotiin jouluna Skumppaa.Mikä ihmeen Skumppa,ajattelin minä.Tepastellessani Stockmannin Herkussa näin korkeassa pinossa Skumppa-tölkkejä.Ei kun ostamaan! Nyt olen maistanut.Nooo,ei se nyt saanut makunystyröitäni hurraamaan,mutta jonkunlaisena hiukan alkoholipitoisena limonadina menettelee.Join koko purkillisen kievinkanan kanssa ja katselen toista ostamaani purkkia jääkaapissa epämääräisin tuntein.Kyllä se on oivallinen nuorison kotibilejuoma,mutta ei meikämamman mieleen.Olen samppanjanaisia.Olkoonkin valmistuksessa käytetty samppanjahiivaa,kuten Laitilan Oiva purkin kyljessä kehuu.
Tuuraajan piti tänään tulla,mutta sairaus iski ja sain eilen illalla tekstiviestin asiasta.Hiukan menivät konseptit sekaisin.Pakkasin kuitenkin miehen pyörätuoliin ja lähdimme inva-autolla asioille.Osan jätin tuonnemmaksi.Joulu,kuten olen kertonut,rävähtää silmille Euroopan viidenneksi suurimmassa tavaratalossa,joka komeilee Helsingin Aleksanterinkadulla,jota katuakin jo vähitellen valmistellaan joulupukeisiinsa.Olin minäkin tänään joulutunnelmissa ja ostaa räväytin jo joulupostimerkit.Itse kortit hankin Naisten joulumessuilta ensi kuun alkupäivinä,kuten monena vuonna aiemminkin.Ovat pieteetillä käsin tehtyjä poiketen paljon tehdastuotantokorteista.Kerran ostin kotiinkin joulukorttitarpeita ja piti aloittamani kotitehtaileminen,mutta siihen loppui kärsivällisyys ja osaaminenkin tuntui olevan hakusessa.
Kotitehtailu on minulle kyllä tuttua puuhaa.Nuorena naisena sain isäni huutokaupasta ostaman ompelukoneen.En ollut ennen käyttänyt,mutta eiköhän tuota osaa,tuumin.Menin kangaspuotiin ja ostin kymmeniä metrejä lakanakangasta.Pussilakanoita ajattelin.Mitään oppeja pussilakanoitten tekoon en edes ajatellut,vaan panin jalan polkimelle ja rupesin töihin.Pussilakanaa tuli kuin liukuhihnalta ja ihmettelin mielessäni,että kun näitä väsää yhden per varttitunti,niin mikseivät kaikki ihmiset ompele omia pussilakanoitaan.Paketoin tuotteeni kauniisiin joulukääreisin ja lähdimme joululahjakierrokselle.Sukua oli silloin enemmän,ja olin aikonutkin ilahduttaa vain näitä,jotka kuuluvat kategoriaan "veri on vettä sakeampaa".Joulu meni ja kiitosta sateli.Myös nyt jo edesmenneeltä Kaino-tädiltä,joka sanoi pussilakanoitteni olevan susia suomeksi sanottuna.Hän lähetti kirjekuoressa pikkutilkkuja,joissa viisattiin miten pussilakanoita ommellaan ja se oli aivan erilaista jälkeä kuin minun tehtailuni tulokset.Hävetti vähän ja naurattikin,kun sain kuulla jonkun purkaneen tekeleeni ja käyttäneen pöytäliinoina.No,en minä pelihousujani repinyt,vaan hissukseen ompelin itselleni oikeaoppisesti muutaman pussilakanan Kaino-tädin ohjeitten mukaisesti.Uskokaa tai älkää,mutta yhteen pussilakanaan menikin sitten paljon enemmän aikaa kuin varttitunti.Päätin lopettaa vasta-alkaneen ompelijaurani.(Olenkohan tämän kertonut jo aikaisemmin blogissani?)
Nyt kun Ruotsin nykyistä kuningasta on oikein kirjassa reposteltu,tulee myös rouvasta kuningattaresta kirja.Tämä oli tämänpäivän lööpissä Herkun kassalla. Minuun ei millään mahdu se,että kuninkaallisten yksityiselämäkin on kaiken kansan omaisuutta.Mitä ruotsalaiset tekevät näillä tiedoilla,missä kuningas on yksityisenä henkilönä aikaansa viettänyt? En ole ikinä ymmärtänyt tätä yletöntä uteliaisuutta ja rääpimistä,ovat väitteet totta tai eivät.Kuten kuningas oli metsästyretkellään lehdistötilaisuudessa sanonut,on pitkä aika kulunut tapahtumista.Emmekä sen enempää Suomessa kuin Ruotsissakaan tiedä todellisia syitä,miksi on tapahtunut kuten tapahtui,jos tapahtui.Hiukan kuluneelta haiskahtaa,sanon silti, hekin ovat vain ihmisiä.Tämmöiset kurkistelukirjat ovat minusta ajan haaskausta ja ihmettelen syvästi,ketä ne kiinnostavat.Ei tulisi mieleenikään lukea.Susan Ruususen paljastukset kirjassa silloisen pääministerimme kanssa eivät liioin saaneet minua kirjaa lukemaan.Kohun laannuttua koki kirja inflaation ja nyt kysytään "kuka Ruusunen".Eikä luultavasti loppujenkaan lopuksi kirjan myyntiluvutkaan päätä huimanneet.Ei edes,vaikka oikeutta istuttiin sisällöstä.
Ehkä litkin sen toisenkin Skumppa-purkillisen,kun taas käyn Emmerdalessa illemmalla ja sitten juoman unohdan.Tulihan maistettua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti