Juttelin illalla ystäväni Ilonan kanssa,joka oli sitä mieltä,että Suomen Kuvalahden kirjoitus Helsingin herrojen matkasta Romaniaan ei ehkä pidä kaikin puolin paikkaansa.Helsingin Sanomissa otettiin samana SK:n ilmestymispäivänä perjantaina kantaa kirjoitukseen oikaisuineen matkan kulusta.Jos SK:n kirjoitus oli niin sanotusti puppua eli vahvasti liioiteltua,niin oikaisu asiasta olisi asianomaisessa lehdessä tietysti paikallaan.Kaiken kansan luettavissa oleva mollaus ei ole korrektia journalismia.Olen pitänyt Suomen Kuvalehteä asiallisena lehtenä,joka ei hairahdu edes juoruilujen puolelle.Pitäneekö nyt ottaa lusikka kauniiseen käteen? Ehkä tällä viikolla SK asiaa valaisee,jos Helsingin kaupunki on saanut kuulla asianomaisten virkamiesten version Romaniassa olostaan.Ja oliko sinne viety viesti ei-toivotuista Romanian kerjäläisistä ollut uskottava ja asiallinen.
Diakonissalaitoksen mukaan Romanian kerjäläiset lähtivät Helsingistä kahdeksaa henkilöä paitsi.Autot kuulemma rikki.Ilmeisesti näistä tänne jääneistä yksi oli eilen ahdistelemassa kävellen ohikulkijoita mukinsa kanssa Sokoksen kulmalla.Poislähteneet palaavat uhkaustensa mukaan,kunhan takapuolella on lämpimämpää asfaltilla taas istuksia.Kalasataman jälkeen jääneet romut lumi armollisesti aikanaan peittää,elleivät kaupungin hinausautot tule ja puhdista aluetta.
Mies kotona. Tämä intervallipaikka osoittautui kaiken kaikkiaan hänelle passeliksi.En kuullut marinaa mieheni käytöksestä sanaakaan,vaan siellä ymmärrettiin silloin tällöisen yhteistyöhaluttomuuden johtuvan yksinomaan hänen sairaudestaan.Soitin sosiaalitoimistoon ja kiitin hienosta intervallihoitopaikkavalinnasta.Kun keväällä taas pistää huilikärpänen,tiedän kertoa sosiaaliohjajalle,mihin hoitopaikkaan toivon mieheni pääsevän.
Yhdentoista päivän aikana ei mies ollut suostunut ajamaan partaansa.Se oli pitkä ja aikamoisen näköinen.Kun vielä olisi saanut tilaisuuden kasvaa,hänestä olisi tullut oivallinen Joulupukki. Meillä oli kotona ensimmäinen työ päästä komeudesta eroon,vaikkakin siinä käytiin tahtojen taistelua.Minä voitin! Partakoneparka joutui lujille ja hetken jo tuumailin,pitääkö ottaa käyttöön saippuaa ja kertakäyttöinen höylä.Kaiken alta aikanaan tuli esille entinen tuttu mieheni ja siinä vaiheessa toivotin hänet tervetulleeksi kotiin.
Huomenna tulee tuuraaja ja minä häivyn kaupungille. Partsi saatava joulukuntoon valoineen päivineen ja se vaatii valmisteluja.Seuraavana päivänä on Naisten joulumarkkinat ja ei kun sinne.Mieskin viihtyy,kun jokapuolella on niin joulua,niin joulua.Käsintehdyt joulukortit ovat mielessäni ja kotitekoiset piparkakut,jokunen kuivakakku ja tähän malliin.Niin kuin aina ennenkin.
Tanssit tähtien kanssa tanssittu ja nuorison idoli Antti Tuisku vei opettajansa kanssa voiton.Voittoa avitti aivan varmasti fanien suuri joukko äänestyksessä.No,olen alusta asti kehunut nuoren Tuiskun antaumuksellisuutta ja itsensä likoon panemista kilpailussa alusta loppuun,että kisassa ykköseksi tuleminen oli ansaittua.Ja leijuiko ilmassa pieni havaitsemus ihastumisesta Tuiskun ja opettajan välillä?
Tänään pysyttelemme visusti sisällä.Aamuiset viisitoista pakkasastetta ei houkuttele.Roskiskeikassa aivan kylliksi ja sekin kipinkapin.Joku espanjalaisrouva,joka on miehensä työn takia asumassa Suomessa joitakin vuosia,jaksaa vielä lunta ja pakkastakin ihastella.Hänellä on oikein oma blogi,jossa kehuu Espanjassa asuville maanmiehilleen Pohjolan lumista valkeutta.Noooo,kyllä se laantuu,kun tässä kipristellään muutamia kuukausia eteen päin näillä keleillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti