24. marraskuuta 2010

LUNTA TULVILLAAN

Nonnih,nyt se myräkkä on tullut! Autuaasti nukuin,että vasta nyt aamulla huomasin.Eikä se vaikeaa ollutkaan.Makuuhuoneen ikkuna täynnä tuiskun heittämää lunta,räystäillä sentin verran ja pihavalojen loisteessa tuuli tuivertaa viskoen sitä epämääräisesti eri suuntiin.Ja minun on lähdettävä kaupungille!

Eräs ystäväni sanoo,että kerron blogissa aina joko meneväni kampaajalle tai tulleeni sieltä.Käyn muutaman kerran vuodessa eli mitä tämä kielii? Se kielii siitä,että Leo lukee tätä aika harvoin.Yhtäkaikki,olen siis menossa kampaajalle ja muutakin asiaa on stadissa,kun kerran selviydyin kunniakkaasti sairaalakeikastani.Ehkä saavat liikenteenkin siihen mennessä sujumaan mukaan lukien ratikat.Aikaa nimittäin vielä muutama tunti.Kahvin olen jo tiputellut,paahtanut leivän ja siihen päälle appelsiinimarmeladia ja juustoviipaleita pari.Meinaan että olipas tyystin hyvää!Kyllä tämmöinen kotiruoka aina sairaalasapuskat voittaa.Sittenkin!

C soitti eilisiltana melkoisen myöhään ja kertoi,mitä sukuhaaraa tutkiva lääkärini oli.Eivät tunne toisiaan,mutta lääkärin isän C on hyvinkin tuntenut.Näin sitä huomaa missä iässä tässä itsekukin menee! Tästä tulikin mieleeni taannoinen purnaukseni sosiaalivirastoon,josta tuli omaishoitajille kyselykaavake ja puhuttiin koko ajan "vanhuksista" tarkoittaen hoidokkejamme. No,meillä on tietysti kontollamme eri ikäisiä lapsista "vanhuksiin",tämä on selvä.Vastustin jyrkästi vanhus-sanaa.Toin myös sen sivuhuomatutuksena julki kyselykaavakkeessa,että voisivat vaihtaa sanan,jolle rikkaassa kielessämme on kyllä kohteliaampia synonyymejä.Missä kulkee se raja,jonka ylitettyään ihmisestä tulee "vanhus"? Repisin pelihousuni,jos joku ilkeäisi kutsua minua kuulteni vanhukseksi.Tässäkin asiassa olen isäni tytär,sillä hän myös ei hyväksynyt vanhus-sanaa kieltäytyen vankasti täyttävänsä vanhus-nimikkeen vaatimukset.Eikä hänelle elämänsä aikana selvinnyt,koska ollaan vanhuksia.

Nyt pitää alkaa pohtia,minne menen C:n kanssa kahville,kun tässä on suunniteltu tapaamista.Fazerilla ja Ekbergillä olemme jo olleet.Strindberg? Stockmannin Fazer? Esplanadin Esplanade? Onhan näitä keskustassa enemmänkin.Café Eliel nostalgiasta huolimatta rautatieasemalla on mielestäni aika kolkko,samoin Jugend-salin Jugend,joka olisi samoin voitu tehdä hiukan kodikkaammaksi ja lämpimämmän tuntuiseksi.Minun on pantava tänään myöhemmin oikein mietintämyssy päähän ja paneuduttava tähän kahvila-asiaan.Emme nimittäin minne tahansa kuppilaan mene.

Tuleeko sota? Olen altis peloille ja nyt puhutaan hiuskarvasta,jonka varassa joltinenkin naapuruus Pohjois-Korean ja Etelä-Korean välillä on.Jos alkavat suuremmin tapella,siihen sekaantuu oitis mahtivaltioita ja kas,kolmas maailmansota on valmis alkamaan.Eilen kyllä uutisissa tietäväiset toppuuttelivat ollen sitä mieltä,että "sota ei auta ketään eikä mitään".Ympäripyöreästi sanottu.Totta hitossa ei auta,mutta silti ympäriämpäri soditaan ja näillä kahdella on ollut ennenkin hampaan kolossa jotain toisiaan kohtaan.Uhitellaan sotaharjoituksilla liki toisen rajaa ja vähän ammutaan ikään kuin päin.Ja nyt sitten tuore kahnaus oli ollut totisinta totta loppuen kuulemma parin tunnin kuluttua.Eikä kumpikaan taatusti lähtenyt häntä koipien välissä nuolemaan haavojaan vaan tekemään ties mitä.Nyt pitäisi ottaa järki käteen ja lyödä "ylävitoset" sen kunniaksi,että taas ollaan kavereita.Niin että myös Kiina ja USA pysyisivät housuissaan.Mitenkä tässä saa edes enää öisin nukuttua? Joulu tulossa ja kaikkee...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti