21. lokakuuta 2010

TORSTAIN TURINAA

No niin,ja niinhän siinä kävi,että Helsingisä saa kerjätä "oman takapuolensa kokoisella alueella",kunhan pitää näppinsä ja kuppinsa mahdollisimman kaukana ohikulkijoista.Ehkä tulevien tiukempien sääntöjen mukaan minunkin ostoskärryni saavat olla rauhassa aggressiiviselta kerjäläiseltä.Eikä pahvimukia tulla heiluttelemaan muutaman sentin päähän kasvoistani.Eikä syljetä jalkoihini,kun minulta ei lanttia heru, eikä huudella perääni mitään,jonka oletan olevan kaikkea muuta kuin ystävällismielisiä hyvän päivän jatkoja.Olen joka tapauksessa pettynyt hallituksen päätökseen!

Tarzanin poika on kuollut! Se veikeä kiharapää,joka yhtälailla roikkui viidakon liaaneissa kuten isänsäkin. Jos taivaassa tehdään elokuvia,niin nyt on koko sen perheen näyttelijäkaarti koolla. Elokuvateatteri Hesperia Mannerheimintiellä joskus kauan sitten oli se paikka,missä Tarzanit näin.Tarja ja minä kiiruhdimme juoksujalkaa eläytymään.Sydän pamppaili ja hiukan pelottikin,kun verhot avautuivat ja viidakko koko musta-valkoisessa komeudessaan levittäytyi eteemme ja Tarzanin tuttu huuto täytti katsomon.

Chilen kaivoksesta pelastautuneet ovat alkaneet kilvan kosia vaimojaan ja tyttöystäviään.Päätökset oli jo maan uumenissa tehty ja putkipostissa pantu yläilmoihin lupaukset komeista kirkkohäistä.Niin että kaiken piinan jälkeen on siellä päin tiedossa hääkellojen soittoa.Yhtykäämme siihen iloon.Kaivokseen myös nämä kaikki kaverit kehuvat töihin palaavansa.Olisi luullut halun hiukan tyssäävän.Sitkeitä ja pelottomia nämä eteläisen pallonpuoliskon miehet.

Jääkaappi alkaa ruokien puolesta jo hiukan tyhjentyä.Kurkku ja lehtisalaatit ovat nahistuneet eikä paprikassakaan hurraamista enää ole.Bioroskiin.Lautasellani levittäytyy kaikkea muuta kuin gourmetia,kun yhdistelen toisiinsa sopimattomia makuja.Tein päätöksen,etten hanki uutta ja sillä siisti.Hedelmiä miehelle sairaalaan käyn ostamassa,kun tuntuvat maistuvan.Vaeltelen Herkussa ilman ostohimoa itsekin hämmästellen haluttomuuttani.Eipä maistu.Eilen pakottivat minut osastolla juomaan kahvia ja saimme molemmat muhkeat pullanpalatkin.Ovat ennenkin tarjonneet,mutta en ole tahtonut.Nyt kiitin,kun kysymättä toivat päättäväisesti ja pontevasti,enkä kehdannut kieltäytyä.

Aamu alkaa valjeta.Minäpä tästä kohteliaasti poistun.Päivän rutiinit odottavat.Ja sitten ratikkaan ja menoksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti