5. syyskuuta 2010

MATKAILEMISTA

Dagen efter! Kaikin puolin.Hepi tuli,oli ja meni.Kivaa pitkästä aikaa tavata,kun ystävyys on kauan ollut vain puhelujen varassa.Sovittiin kumminkin,että piipahdan hänen luonaan miehen intervallihoidon aikana.Sitten alkaakin olla aika Hepin pölläyttää Suomen tomut jaloistaan ja siirtyä jälleen Turkin maisemiin moniksi kuukausiksi.Kyselin maasta kaikenlaista.Senkin sain tietää,että isompien kaupunkien ihmiset eivät enää kovin ankarasti noudata islamin lakeja."Lepsuus" näkyy,että ei käydä rukoilemaan viittä kertaa päivässä,vaikka minareeteista kutsu kuuluu.Maaseudulla kuitenkin varsinkin vanhempi väestö elää kuten kunnon muslimin kuuluu.Nämä ihmiset kauhistelevatkin modernin turkkilaisen piittaamattomuutta omaa uskontoaan kohtaan.Vaikkakin Turkki on puskeutumassa kohti eurooppalaisuutta pyrkimällä EU:hun,niin minä en hyväksy heidän liittymistään.Maasta suurin (hyvin suuri) osa on Aasiassa,niin mitä asiaa silloin on Euroopan Unioniin? Turkilla on tietysti omat intressinsä liittymiseen,ehkä hyödyn tavoittelu.Miten käy? se jää nähtäväksi.Turkki maana on ihastuttava Hepin mukaan kuin myös itse turkkilaiset ystävällistä kansaa,maisemat huikean kauniita.Tämän uskon.Ja uskon ikäväkseni senkin,että turistialueilla,missä suomalaiset paljon käyvät,puhutaan paikkapaikoin suomea.Hertsileijaa,sielläkin! Ihanhan härmänkielestä on tulossa maailmankieli!

Turkissa en ole milloinkaan ollut,mutta yli lentänyt matkalla Kyprokseen.Näin vuoristossa uinahtaneessa tilassa lumen peittämiä tulivuoren kraattereita.Vuoria tuntui riittävän loputtomiin,kunnes olimme Välimeren yllä kohti päämääräämme.Turkki on kyllä aikoinaan kuulunut matkustussuunnitelmiini vaan ei rantaloman muodossa.Istanbul kiinnosti.Haaveeksi jäi.Nyt elän Hepin mukana Turkin lumoissa.

Vatikaaniin kuuluu kummia.Sikstuksen kappelin freskot ovat vaarassa.Turisteista heruu hikeä ja lämpöä,jotka vähitellen vaurioittavat Michelangelon töitä.Jopa 25 000 matkailijaa tepastelee Vatikaanin tiloissa yhden päivän aikana ja tämä tietää neljää miljoonaa vuodessa.Huikea määrä ihmisiä,joita kiinnostaa nämä 1500-luvun luomukset.Kappelin ilmastointi vanhaa tekniikkaa ja nyt pitäisi saada uutta ja ehompaa taideteosten pelastamiseksi.Turistit tuovat rahaa,mutta aina siinä on myös haittapuolet.Niin on kaikkialla,missä monet miljoonat jalkaparit tallovat ikiaikaisia paikkoja tai silmät ketselevat museoitten aarteita.Osa meistä vielä raapii itselleen "matkamuiston" sieltä,missä se helposti irtoaa.Ateenan Akropolis rapistuu niin säiden kuin ihmisten toimesta.Pompejin kujat kokevat kovia,Rooman Amphitheatrum Flavium,suurin ja muhkein amfiteatteri,jota yleisesti Colosseumiksi kutsutaan samoin.Moneen paikkaan on kävijämäärää rajoitettu päästämällä sisälle vain tietty annos ihmisiä kerrallaan.Näin on myös Andalusian Granadan Alhambrassa.Pääsylippua ennakkoon ostaessa on sanottava aika,jolloin aikoo tässä 1300-luvun maurilaisajan arkkitehtuurin helmessä käydä.Eivätkä sisäänpäästäjät lipsu eteen-eikä taaksepäin lipun ajassa.Näin pitää ollakin,että sekä Alhambra että kaikki muutkin historialliset paikat säilyvät katselukunnossa vielä tulevillekin sukupolville.

Nyt iski kaukokaipuu! Jos jotain nykyisessä elämässäni kaipaan,niin matkustamista.Minut on jo äidinmaidossa opetettu katselemaan maailmaa ja se halu ja innostus,nälkä,jäi sydämeeni.Istuu lujassa.Onneksi minulla on kyky nauttia toisten matkoista,matkustaa mielessä mukana.Lukea matkakirjoja,elää niiden sivuilla.Päästä paikkoihin,joihin olen unelmoinut pääseväni.Pikku-Laurillekin laulettiin aikoinaan maailman olevan niin avaran ja sitähän se on.Eikä enää ole juurikaan paikkoja,jonne ei ihminen ole yltänyt.Oman maailmamme ulkopuolellakin olemme käyneet.Ihmisen uteliaisuus tuntematonta kohtaan on loputon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti