KELJUTTAA YHÄ

 Tässä sitä taas naputellaan. Ulos en mene, että panenpa tänne lauseita peräjälkeen. Vieläkin harmittaa A:n tietämättömyys Suomesta. Ikuinen kylmyys ja jää! Juu, jääkarhuthan meillä tallustelee pitkin katuja. Ei tämä Eurooppa nyt niin valtava ole, etteikö Suomi ja Suomen nimi olisi joskus Espanjankin mediassa. Hän googletti Erno Paasilinan minun kirjailijasta kerrottuani. Eikö koskaan uteliaisuus ole voittanut, että olisi googlettanut Suomen? Edes kohteliaisuudesta minua kohtaan? Hänen ex-miehensä on käynyt Suomessa ja A asuu Espanjassa paikkakunnalla, jossa Pohjoismaista paljon turisteja. Kun minä joskus hamassa nuoruudessani olin Englannissa, kyseltiin missä on Suomi. Mutta se oli silloin se. Tosin harmitti vietävästi, kun Ruotsi aina tiedettiin. Ihmeteltiin, onko siinä vielä joku maa Ruotsin ja Venäjän välissä? Nykyisin ei pitäisi Euroopan maista tietämättömyyttä enää olla. A ehkä suuttui minulle, kun latasin täyslaidallisen tietoa Suomesta viestissäni. Mutta kun minä olin repiä pelipaitani hänen olemattomasta tietämyksestäään. "Olen luullut teillä siellä aina olevan kylmää".  #@%*&!?

Tuli muuten juuri mieleen, että taisin työntää pökköä pesään A:n Suomi-tietämättömyydessä kertoessani Cannesissa palkitusta suomalaisesta elokuvasta. Suomalainen naisopiskelija ja venäläinen työmies junamatkalla Siperiassa. Ehkä A ajatteli tämän hyvin sopivan hänen Suomi-kuvaansa. Siperialla kun on jäätävä maine. Suomen sijaintikaan ei ehkä taida olla aivan kohdillaan. Olisi pitänyt pitää suu supussa! Tai oikeammin läppärin kansi kiinni.

Tänään soitan Italiaan onnittelut. Vielä ei ole sopiva aika näin varhain. Huomenna taas torille. Huomasin juuri, että on varattava paljon aikaa bussimatkailuun loppuviikolla. Varmaankin körötellään yli 30 minuuttia. Puolet kauemmin kuin metrolla. Ihan kivaa katsella niitäkin maisemia. Loppumatkalla sutjakkaasti kesäkenkää toisen eteen ja olen perillä.

Nyt pyykit telineestä ja sitten minä suihkuun. Päivä alkakoon! Harmit kaikotkoot!