Olen jo ihan kyllästynyt joululauluihin. Eí edes Dean Martinin "It´s beginning to look a lot like Christmas" saa minua enää joulutuulelle. No, se tulee vielä. Puin pienen joulupuuni joulutamineisiin ja nättihän siitä taas tuli. Punaisia palloja, sähkökynttilät, punaisia riikinkukkoja ja muita lintuja, punaista kimallusta ja latvassa punainen rusetti. Puhalsin olohuoneen kynttilät sammuksiin ja päätin aloittaa joulutunnelman vasta jouluviikolla uudestaan. En syö edes piparkakkuja.
HS kertoo, että suomalaisille on taas soiteltu pilasoittoja, joille takaisinsoitto vie rahat ja kukkarot. Minä saanut vain kerran yhden ja siitä on pitkä aika. Nainen toisessa päässä tinkasi englanniksi, että varmasti olen minä, kuului kovaa rahinaa, ääni hävisi pari kertaa ja puhelu katkesi. Ei tullut sitten mieleenkään soittaa takaisin. Toisen kerran yritettiin toisenlaista kikkaa. Sain tekstiviestin, että nigerialaisessa pankissa on minulle paljon rahaa. Pitää soittaa sinne ne saadakseni. En soittanut. Pitävätkö ne ihmiset meitä ihan pahvipäinä? Miksi ihmeessä minulla olisi jossain minulle täysin vieraassa maassa ykskaks kasoittain rahaa?
No, ehkä joku menee lankaan. Menihän ne kaksi vanhaapiikaakin Tarmo Mannin pauloihin elokuvassa "Gabriel tule takaisin". Kirjoitinkin leffan jälkeen blogiin ajatuksiani naisten käyttäytymisestä tällaisessa tilanteessa ja sanoin ymmärtäväni heitä. Yksinäisiä, eikä kukaan ole puhunut enää vuosiin kauniita ja sitten tulee joku Gabriel, joka osaa sen taidon. Sain muuten kommentin tekstistäni, ja sen lähettäjä oli "nähnyt rivien välistä" oman surkean yksinäisen kohtaloni ja niin muka oli minullekin joku Gabriel tehnyt temput. Leffa perustuu Mika Waltarin tekstiin ja minusta elokuva on riemastuttavan hyvä, kestänyt ajan hampaiden kaluamisen. Kiitos Mannin hienon suorituksen. Jaksan sen aina tv:stä katsoa.
Naputtelen tätä kolmen tunnin yöunien jälkeen. Onneksi ei ole minnekään menoa tänään. Huomenna vasta. Säkkipimeää ulkona. Tietysti katuvalot. Monissa kodeissa vielä uinutaan. Iso viisari kellossa neljän kohdalla ja pieni viiden. Voisinkin mennä takaisin vuoteeseen.
Eiköhän me ainakin jonkinlainen joulumieli saavuteta viimeistään parin viikon päästä. Toivotaan ainakin.
VastaaPoistaMinulle on yritetty soittaa Englannista useamman kerran. Vastasin pariin ensimmäiseen puheluun, en kuunnellut, mitä siellä yritettiin minulle puhua vaan sanoin mahdollisimman selvällä englannilla, että teillä ei ole minulle yhtään mitään asiaa eikä minulla teille, joten älkää enää soittako. Puheluita on yritetty sen jälkeenkin, mutta en ole vastannut. Numerot tunnistaa helposti, koska ne alkavat Englannin maatunnuksella 44.
Rauhallista Joulun odotuksen jatkoa! Toivottavasti saat ensi yönö nukuttua vähän pidempään.
Marokko on maa, josta myös näitä soittoja tulee. Aiheesta jo niin paljon puhuttu ja kirjoitettu julkisuudessakin, että luulisi ihmisten tietävän, mistä todellisuudessa on kysymys.Vaan kun ei. Lankaan mennään.
Poista