23. joulukuuta 2020

AAMUVARHAISELLA

 Yö meni jälleen kerran valvoen tai nukuin minä pari tuntia. Alan tottua. Olen joulusiivonnut!! Oikein imuroin ja pyyhin pinnat pledillä. Vaihdoin lakanatkin. Naulasin myös yhden taulun seinälle.Sitten taas luin. Aloitin Miika Nousiaisen kirjan Pintaremontti. Ei vielä mitään kerrottavaa, kun olen vasta aivan alussa. Pikkuserkku Kotkasta patisti soittamaan suvun vanhimmalle. Viimeksi juttelin kesällä. Minä soitin. Ilmoitin pikkuserkulle: asia hoidettu.

Tänään on enää itsensä huoltamista. Otan myös pakastimesta jouluruokani, joita on naurettavan vähän. Ei notku pöytä kystä kyllä niin kuin muinaisina aikoina. Huomenna sitten niitä syön ja napsautan samppanjapullon auki. On sellainen laite sitä varten. Aion ottaa piparinkin. Ostin käsintehtyjä leipomon kaupasta kaupungilla ollessani. Pari sähköpostijouluterevehdystä vielä panen menemään. Joulupukki ei luokseni tule, vaikka olen koettanut olla kiltti. En ihan koko vuotta. Ihminen on luonnostaan joskus hiukan tuhma. Minulta esimerkiksi silloin tällöin pääsee antamaan pontta joku ärräpää  puheen lomassa. Semmonen lievähkö.

A kyseli, missä järjestyksessä Suomessa aletaan kansaa rokottaa koronaa vastaan? Palaan siihen asiaan myöhemmin. Sekin pitää selvittää, missä pistetään. Ja mitävarten tämä ei ole sellainen sokeripalahomma? Sellainen oli poliota vastaan vuonna nuijasota ja talonpoika. Jotkut pelkäävät piikittämistä. Isotkin miehet. Sokerista taas tykkäävät melkein kaikki.

Kun päästään joulusta, tilaan kahvikapseleita. Etiopialaista, nicaragualaista, intialaista ja eurooppalaistakin ynnä muita makuja, joita en itse erota toisistaan. Mutta kivaahan se on aamuisin pohtia, laittaako trufflea, scuroa tai peräti créme bruleeta vai antaako mukista lehahtaa kolumbialaisen tuoksun?

Helsingin Sanomat kertoi päivän jo minuutilla pidentyneen. Kyllä se tästä. Nyt juuri on kuitenkin ulkona pilkkosen pimeää. Joitakin valoja ikkunoissa ja parvekkeilla kaikenlaisia valoja. Minä en jätä yöksi mitään palamaan, paitsi läppärissä on virtavalo. Sammutan ja puhallan joka ilta. Puhaltaminen liittyy kynttilöihin. On minulla niitä kynttilänsammuttajia, mutta puhaltaminen tuntuu kivalta. Tulee poskilihakset käyttöön.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti