Ihmiset alkavat kyllästyä jo joihinkin rajoituksiin. Ostoskeskuksessa ei niinkään välitetty turvaväleistä. Ei metristä, eikä puolestatoista. Siinä vaan kylkeä hipoen mentiin. Yhdelle miehelle sanoin "turvaväli", kun tuli takaapäin ja ohitti sentin päästä. Toinen aivasteli railakkaasti. Ei hihaan, ei nenäliinaan. Kiersin hyvin kaukaa. Ostin ruokatarpeita niin, että on pitkälle vielä vapun jälkeenkin. Pesin kotona heti kädet, purin ostokset, kuorin appelsiinin ja söin. Piti taas pestä, koska en pessyt appelsiinia. Moni käsi hipelöinyt hedelmää, puristellut, vaihtanut toiseen. Minulla valinta on nopeaa.
Poliisikin antanut ohjeen, että kansa pitäisi pysyä valpurina kotonaan. Tulee mielenkiintoista nähdä, miten suhtaudutaan koronavirukseen ja rajoituksiin. Minä kun en usko muuhun kuin siihen, että moni kokoontuu, eikä osaa laskea kymmeneen. Ja mitä tuumii Manta-neito aitauksessaan? On hän seiniä kokenut. Pykättiin hotelli kerran ympärille ja moni maksoi maltaita saadakseen yöpyä Mantan kanssa.
Läppäri on hieno! Olen oikein tyytyväinen. Vanha kone toisinaan unohti kirjoittaa konsonantin. Tämä nöyrästi nekin. Opettelisinko kymmensormijärjestelmän? Parilla, kolmella on tähän asti menty. Vaikka isä panikin konekirjoituskouluun joskus. Opettaja ryyppäsi toimistossaan ja me oppilaat naputtelimme sen minkä naputtelimme. Kukaan ei oppinut kymmensormijärjestelmää siinä koulussa. Isä sai tietää opettajan juomisesta ja minut otettiin koulusta pois. Sitä ennen oli otettu pois balettikoulusta, kun rahkeita ei ollut primaballerinaksi, eikä muuksikaan ballerinaksi. Tutua en päässyt edes kokeilemaan. Vuosia myöhemmin näin Joutsenlammen, mutta en ollut ollenkaan katkera, vaikka olinkin menettänyt hienon Odetten roolin romuluisen olemukseni takia. Sittemmin olen nähnyt useitakin Joutsenlampia ja nauttinut niistä kaikista. Teini-iässä menin Vuorisolan tanssikouluun ja sen kävin hamaan loppuun asti. Tykkäsin, eikä minulle sanottu, että en opi. Opin hyvinkin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti