Kiva uusi läppäri minulla. Ihka uusi. Ystäväni S kävi sen asentamassa, josta hänelle lämmin kiitos. Kun ottaa hauskat jutustelut laskuihin mukaan, hommassa meni kirjaimellisesti koko päivä. Annoin kahvia ja sen myötä pientä syötävää. Ja nyt naputtelen uudella koneellani uutta tekstiä.
Olen lähdössä asioille eli lähinnä ruokakauppaan hedelmien ostoon. Tippaleipiin en sorru. En liioin simaan. Tämäkin vappu ilman niitä. Manta on aidattu. Hyvä. Vuosikausia olen jo surrut hauraan neidon kestämistä vappuiloissa. Itse lakitus tapahtunut jo vuosien ajan nostokurjen korista. Mutta altaassa räpiköiminen ottaa silti koville patsaan kestokyvylle. Saas nähdä, miten tänä vuonna käy. Estääkö kaksi ja puoli-mtrinen aita altaaseen ja patsaan luo pääsyn?
Yöpöydällä enää yksi lukematon kirja. Siitäkin pääsen tuotapikaa eroon. On marssittava joko kirjakauppaan tai hyllylle kotona. Immanuel Kantin jätin suosiolla kesken. Onko kirjojen ostaminen lisääntynyt? Lukeminen? Äänikirjojen kuunteleminen? Uskon niin. Mitä tapahtuu koronaviruksen jätettyä maailman rauhaan? Jäljet takuulla jättää.
Lipittelen tässä lattelasini tyhjäksi ja alan valmistautua kauppareissua varten. Kolmen tunnin kuluttua avautuu ostoskeskuksen Stockmann ja pääsen vaivatta Herkkuun. Pääsisin aikaisemminkin, jos käyttäisin muita ovia. Kiirettä ei ole. Ja ihanaa: toukokuu alkaa ylihuomenna yöllä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti