1. huhtikuuta 2020

AUTIOTA, AUTIOTA

Olipa outoa eilen pasteerailla ostoskeskuksen läpi Stockmannille. Viruksen pelottamia ihmisiä harvakseltaan, kahvilat ja ravintolat suljettu, joistakin saa ruokaa ostaa mukaan. Jopa moni kauppakin pannut uksensa kiinni. Myös Herkussa oli autiota. Taisi olla henkilökuntaa enemmän kuin asiakkaita. Kaivoin pitkän ostoslistani esille ja ryhdyin tavaroita keräämään. Nyt on ainekset niin pannukakkuun kuin leipävanukkaaseen. Vanukas joskus myöhemmin, mutta tänään ahvenanmaalaisen pannukakun kimppuun. Ensin pitää tehdä mannapuuro. Siihen ei sitten tulekaan mitä tahansa maitoa, vaan Valion Vanhan ajan täysmaitoa. Rasvaprosentti varmaan huikea. Jääkaappi näyttää epätavallisen kummalliselta  kaikkine yleensä minulta "kiellettyine" ruoka-aineineen. Piti ostaa voitakin. No, ei tästä tapaa tule.

Luin Vihaisen lesken loppuun ja nyt on jälleen kesken jääneiden kirjojen vuoro. Suomalainen Kirjakauppa oli eilen vielä auki. Kun meidät on surinpiirtein sisätiloihin teljetty, maistuu lukeminenkin, eikä se ole suinkaan huono asia. Televisiotakin tuijottaa epätavallisen suuri joukko. Sisäleikit lapsilla kunniassaan. Kaivetaan naftaliinista Afrikan tähti. Puhelinkeskustelut lisääntyvät. Kevätsiivous aloitetaan pontevasti. Vahditaan jokaista yskähdystä ja aivastusta kuumemittari hollilla.Kuunnellaan uutisia ja luetaan lehdistä ja netistä koronatapahtumia. Miten nyt tällaista, kun kaikki oli melkein hyvin? Ehkä tämä on yksi tapa havahduttaa koko maailma, ehkä tästä poikii jotain hyvääkin. Osaamme enemmän arvostaa niitä asioita, jotka aikaisemmin tuntuivat itseselvyyksiltä.

Saas nähdä, koska Posti toimittaa minulle pakettini. Nespresso lähetti jo laskunkin, jonka eräpäivä lähestyy uhkaavasti. En maksa, ennen kuin olen saanut tavaran, josta maksan. Pitää soittaa. Onneksi olen toiminnoissani aina hyvissä ajoin liikkeellä, muuten saattaisivat kahvikapselit minulta loppua ja aamuista tulisi ankeita ilman kofeiiniannostani. Parastaikaakin lipittelen sitä intialaisesta elefanttimukistani. Mukin kyljessä on kyllä afrikkalainen norsu sen korvista päätellen. Aasialaisella on huomattavasti pienemmät.

Jaahas, sitä ollaan jo huhtikuussa. Kevätulsterit esille ainakin naulakkoon!  Huomenna talossa jälleen kerran vedetön päivä. Kipot täyteen ja kärsivällisyyttä. Käsidesi käyttöön.


2 kommenttia:

  1. Minä poimin pari viikkoa sitten läheisellä kirpputorilla käydessäni tuon Vihaisen lesken ja aloittelen sen lukemista tänä iltana. Saattaa olla ihan lukemisen arvoista.
    Tuo postipakettisi viivästyminen on ihan käsittämätöntä. Eikä laskua missään tapauksessa tarvitse maksaa ennenkuin toimitus on tullut perille olipa eräpäivä ihan mikä hyvänsä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marjatta. Vihainen leski puhuu reipasta kieltä. Kirja minusta mukavaa tekstiä ja tuo esille sen, että elämän ei tarvitse päättyä 65v.

      Poista