Loputkin muuttolaatikot viety pois. Mahdottoman kohtelias mies haki. Itse olin väsynyt, mutta jaksoin kyllä hymyillä. Sen jälkeen en enää jaksanut sitäkään. Katselin tovin televisiota ja kun ei siellä mikään kiinnostanut, menin nukkumaan.
Olin päivällä lukenut meriveden noususta maapallolla tuhoisin seurauksin, jos ei mitään tehdä. Myös jossain avaruudessa lilluu ilkeämielisiä esineitä, jotka saattavat suunnata matkansa kohti maapalloa. Sekin tuhoisin seurauksin. Yellowstonen alla muhii jättisuuri tulivuori, joka purkautuessaan saa maapalloa uhkaavan katastrofin aikaan ja seuraukset siis tuhoisat. Miten tässä nyt voi suunnitella yhtään mitään? Ja onko prinssi Charles nyt kuitenkaan Harryn isä? Tämä isyysasia asia ja meriveden nousu ovat HS:n uutisia. Kumpikin jonkunlaisia ikuisuuskysymyksiä. Toisaalta taas, jos Lontoo ja moni muu paikka hukkuu veden nousussa, niin onko hälläväliä, kuka on Harryn isä? Sitä paitsi minulla on muita kysymyksiä ratkottavanani.
P-D oli eilen ja sai perään antamattomalla taidollaan sähköpostini kuntoon. Tarkoittaa, että muuton jälkeen nyt kaikki skulaa. Söimme Herkun lihapullia paholaiskastikkeessa perunamuusin ja salaatin kanssa ja joimme australialaista punaviiniä. Jälkiruoaksi kahvia ja Kakkugallerian leivoksia. Päivä oli ihan hyvä ja seura jälleen iloista ja mukavaa.
Tekemisen puutetta ei ole. Tänään käyn muun muassa papereiden kimppuun, jotka ovat matkalaukussa. Tuleeko matkalaukku ikinä muuhun käyttöön kuin väliaikaisesti arkistoksi? Maapallon tuhosta huolimatta haaveilen matkoista, suunnittelen kaikenlaista muutakin. Ihminenhän on kuitenkin pohjimmiltaan optimistinen olento.
Juuri niin! Optimismista pidetään kiinni ihan niin kauan kuin pystytään. Oikein hyvä, että muuttourakkasi alkaa olla hoidettu ja laitteet toimivat. Toivottavasti uusi kotisi alkaa tuntua ihan oikeasti kodilta. Mukavaa Ystävänpäivän loppua!
VastaaPoistaKyllä se alkaa tuntua, Marjatta, kunhan saan tavarat paikoilleen tai roskikseen. Hyvää viikonloppua!
Poista