6. joulukuuta 2017

TUNTEMATON JÄI TUNTEMATTOMAKSI

Ken on maassa kaunein? Tänään se mitataan. Alan jo valmistautua ankarasti kritisoimaan pukuloistoa linnassa, jonka tapaisissa kerran  kreivien häät vietettiin.

Asettauduin mukavasti eilen illalla nojatuoliin, heitin jalat jakkaralle, join espressoa ja olin valmis sotimaan Rauni Mollbergin Tuntemattomassa. No en! Olin nukahtanut ilmeisesti siinä vaiheessa, kun pojat astuivat ulkomaille, koska heräsin pitkästi tämän episodin jälkeen. Sen minkä näin elokuvasta, oli sitä, että vertasin Edvin Laineen versioon ja kuin myös roolihenkilöiden persoonaa edellisen version henkilöihin. Näin ei tietystikään ollut tarkoitus. Sitä paitsi en tuntenut näyttelijöistä kuin muutaman, esimerkiksi kovin nuoren pojanklopin kuten Pirkka-Pekka Peteliuksen Hietasena. Katselenko tänään sen toisen melkein kolmen tunnin vaihtoehdon, en vielä tiedä.

Tsilari-lehti tuli. Siinä ei vielä kuvia Vanhan tsyrkan konsertista. Muuta kivaa kyllä. Henry Theelistä, Hermannin historiaa, Tauno Palon vierailusta Laulumiehet-raflassa Turkismiesten joulujuhlassa, jonne Palo oli kutsuttu. Kirsti Ortola tuli hakemaan pois, kuten Ortolalla tapana oli, jopa Elitestäkin. Minua somasti lämmitti Heka Mäkisen kirjoitus Töölön Bio Hesperiasta, jossa olen kymmeniä kertoja ollut pikkufriiduna muun muassa Tarzaneita katsomassa. Kuten Mäkinen kertoo, Hesperiassa oli todellakin kovat puupenkit, mutta ei ne siinä iässä kesken krokotiilin ja Tarzanin tappelun yhtään häirinneet. Luin lehden huolellisesti kannesta kanteen. Etukannessa onnitellaan "meidän Suomee, 100v!"

Niin maailmalla monessa paikassa. Sinivalkoista väriä valoin nähtävyyksissä eri puolilla. Pieni Suomi tänään kovasti tapetilla. Kauniita sanoja, puheita, kiitollisuutta heille, jotka tämän kaiken mahdollistivat. Onnea 100-vuotiaalle!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti