Katselin Areenasta filmin Oscar Wildestä. Viimeksi luin Dorian Grayn muotokuvan. Karmaiseva kirja. Mutta hurjaa oli Wilden elämäkin. Aikaan, kun homoseksuaalisuus oli rikos ja Wilde joutui vankilaan suuntautuneisuutensa vuoksi. Lopun elämäänsä hän vietti Italiassa, Ranskassa ja Sveitsissä potien suurta rahapulaa. Kuoli Pariisissa hotellissa aivokalvontulehdukseen vuonna 1900, 46v. Mutta hänen tuotantonsa elää näyttämöillä, elokuvissa ja kirjoissa ja niiden myötä yhä Oscar Wildekin.
Koska sain M:ltä ja A:lta suklaata, avasin eilen rasian ja söin. Maistui hyvältä. Olin muutenkin lipsunut kuurin säännöistä, että tuskin suklaa vaikutti enää asiaan. Korkeintaan näppylöitä. Tänään ryhdistäydyn ja palaan askeettiseen ruokavaliooni. Vatsani voi siitä hyvin, eikä koskaan ole ylensyömisen oireita, joita aikaisemmin olen tuntenut ahdettuani maaruni täyteen, liian täyteen. Syön kuitenkin terveellisesti lääkärinikin mukaan. Hän aina kuulustelee aterioitteni koostumuksia vaikuttaen sitten tyytyväiseltä.
Tänään paneudun Adam Dariuksen kirjaan. Takakannessa kerrotaan hänen eläneen huikean vaihtelevaa elämää tavaten kuuluisuuksia, kuninkaallisia, pop tähtiä, näyttelijöitä, tanssijoita, oopperalaulajia... ympäri maailmaa. Siihen matkaan nyt liityn mukaan.
Kirjailija Outi Nyytäjä on kuollut. Olen lukenut hänen kirjojaan ja nauttinut tarinoistaan Bretagnessa, jossa vietti osan vuodesta puolisonsa kanssa. Tapasin Outi Nyytäjän kerran ja tavoistani poiketen aloin jutella minulle ventovieraan kirjailijan kanssa. Hän oli ilmeisesti tottunut tämän kaltaisiin hyökkäyksiin, koska ei vaikuttanut sen enempää yllättyneeltä kuin kiusaantuneeltakaan. Keskustelimme tovin ja minä kiitin hänen aiheuttamistaan monista miellyttävistä hymyntäyteisistä lukutuokioista. Ehkä Outi Nyytäjä tapaa siellä jossakin Oscar Wildenkin. Yhteistähän heillä on hieno satiirinen tapa kirjoittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti