16. huhtikuuta 2017

HUHTIKUUN SILLISALAATTIA

Ihan laiskana olen. Luen, katselen televisiota, lotossa neljä oikein ja päätin jatkaa elämääni määräämättömän pitkän ajan, kun syön raakoja kananmunia päivittäin. En ole vielä päättänyt, mitä sillä pitkällä elämällä teen.

Joku oli voittanut eurojackpotissa paljon rahaa ja nyt kansa pohtii, kuka. Myös keskustellaan, että onko oikein, että yksi ihminen ikään kuin ohimennen kuittaa kymmeniä miljoonia yhdellä vaivaisella rivillä. Tämä voittanut ihminen joutuu vielä liemeen rahoineen, kun pankit ja sijoittajat käyvät kimppuun, naapureista ja kylänmiehistä puhumattakaan. Jos onnistuu olemaan kuin liri sukassa, niin onnittelen.

Pesin konepyykkiä eilen, vaihdoin lakanat vuoteeseen ja kävelin puoli päivää uusilla korkkareillani, että kengät muotoutuvat ja jalat tottuvat. H-hetki koittaa kesällä, kun sipsuttelen niillä ulkona. Uutisvuodossa ihmeteltiin, miksi naiset käyttävät korkeita korkoja. Baba Lybeck nosti jalkansa esille ja näytti 10-15cm korkojaan. No, miksi me siis käytämme? Sääret näyttävät upeilta, tunnemme olomme naiselliseksi, korkokengät ovat kauniit, saamme lisää pituutta ja ne tuntuvat jalassa ihanilta. Tämän takia me käytämme korkeita korkoja.

Minua ärsyttää suunnattomasti, kun Agatha Christien Hercule Poirot on aivan erilainen kuin se "oikea" David Suchetin Poirot televisiosarjassa.  Kirjoissa Poirot ei ole yhtään niin hienostunut kuin sarjassa. Hän iskee silmää naisille, melkein juoksee ja nauraa ääneen. Herttinen! Mitä varten Christie meni pilaamaan Poirotinsa? Ei kirjailijan vapaus tarkoita tämmöistä. Siihen en ota kantaa, että  Christie kirjoitti Poirotejaan jo 1920-luvulta lähtien ja David Suchet sai Poirot-roolinsa vuonna 1989. Yritän kestää.



2 kommenttia:

  1. Hihhii! Kiitos nauruista! Hyi, Agathalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Anonyymi, minustakin aivan anteeksiantamatonta tämmöinen menettely.

      Poista