Meinasin menettää luotamukseni erääseen helsinkiläiseen suureen tavarataloon tänään.Uusi matkapuhelimeni,ostettu 31.1.13, otti,pimeni ja lakkasi tyystin toimimasta.Panin lataukseen,vaikka tiesin sen äskettäin ladanneeni.Ei auttanut.Eikä auttanut muu kuin lähteä tavarataloon puhelimen ja kaikkien siihen kuuluvien osien kanssa.
Osastolla jono asiakkaita ja yksi myyjä.Odottelua,kärsimättömyyttä,nousevaa harmistumista.Pyysin lisäväkeä ruuhkaa purkamaan.Yksi myyjä tuli.Ja tuli minunkin vuoroni.Selitin asiani.Myyjä näpräili puhelinta ja sai sen lopulta toimimaan.Ei mitään vikaa,emme valitettavasti vaihda.Miksi se sitten lopetti toimimisen? En tiedä,mutta nyt toimii.Haluan vaihtaa sen toiseen kappaleeseen,en tähän puhelimeen enää usko.Emme vaihda,kun ei ole vikaa.Myyjä ei arvannut,miten kovan palan hän minusta oli saanut.Menimme lopulta peräkanaa huollon puolelle ja uusi myyjä.Miten voin auttaa? Kerroin taas.Hän avasi puhelimen ja totta maar se toimi,kun edellinen oli sen pannut toimimaan.Ei näytä olevan vikaa,emme voi vaihtaa.Voinko keskustella esimiehenne kanssa,kysyin.Totta kai,vastasi mies ja oli jo hiukan epävarman tuntuinen.Meni takahuoneeseen ja viipyi kauan.Todella kauan.Tuli takaisin ja sanoi,että tavaratalo tekee kohdallani poikkeuksen ja vaihtaa puhelimen uuteen.Kiitin häntä oikein nimeltä (nimi rinnassa) ja kerroin juuri saaneeni luottamukseni tavarataloon takaisin.Näin toimii tavaratalo,joka haluaa pitää asiakkaansa,hyvän maineensa ja palvelun! Kiitoksia,Stockmann.
Hyvä, Hyvä !!! Usein me suomalaiset tyydymme liian helposti kohtaloomme kuluttajina, minä mukaanlukien. Pidän esimerkkisi mielessä seuraavalla kerralla!
VastaaPoistaJuu,Sari,ei se suomalainen yleensä viitsi ruveta olemaan hankala,kun ajattelee,että ei kuitenkaan ole mahdollisuutta voittaa.Mutta: yrittänyttä ei laiteta! Ei pidä lannistua.
VastaaPoista