Uusi aamu ja uusi valkoinen läntti blogissa. Ajattelin olla kirjoitamatta. En ole. Eilispäivä meni menojaan vain oleillen, eikä tässäkään päivässä suurempaa ohjelmaa ole. Kauppaan aion ja iltapäivällä yleisurheilua tv:ssä kaukaa Persianlahden rannoilta. Menneitten vuosien hohtoa suomalaisurheilussa ei enää ole. Ei voittoja keihäässä. Niistä ajoista on kauan. Uudet tuulet ja uudet miehet.
Suunnittelen jo H:ta varten kahvitarjoilua. Teen pieniä sandwicheja. Englantilaiset osaavat niiden tekemisen taidon. Siihen en yllä, mutta yritän parhaani. Pidän itse niistä, Helppoja syötäviä ja kivan näköisiä tarjoiluastiassa. Lisäksi jotain makeaa. Siinä se. Sitten hauskaa rupattelua.
Olen lueskellut taidekirjoja ja ollut tulematta hullua hurskaammaksi. Tarkoituksenahan oli oppia katsomaan taidetta niin, että näkee muutakin kuin sen, mitä näkee. Minua kiinnostaa aina se, miksi se on juuri niin kuin on, mikä on sen tarina. Mitä se kuvaa muuta? Kirjoista en tätä opi. Usein kerrotaan taiteilijastakin jotain. Mielenkiintoista kuitenkin lukea ja olen kiitollinen, että minulla on taidekirjoja hyllyssä. Eivätkä kaikki likikään minun hankkimiani. Perintöä.
A:lta tuli sähköpostia Valenciasta. Poika, jonka minäkin tavannut, kävi perheineen USAsta. Tulvien vahingot yhä näkyvissä. Mutta helle hellittänyt. Syksympää sielläkin.
Pannaanpa päivä alulle, kun kahvimukikin jo tyhjeni. Suihkuun ja liikkeelle, että ehdin takaisin, kun Dohassa aletaan karsinnat ja välierät. Hyvää urheilupäivää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti