4. syyskuuta 2019

KAIKKI MUUTTUU JA PITÄÄKIN

Kotona nyhjäämistä ollut. Kaupoissa sentään täällä idässä. Kahvikapseleita pitäisi lähteä hankkimaan. Lopettivat myynnin täällä, on mentävä kauemmaksi. Muutakin ei-oota myydään ja siitä joskus mieleni pahoitan. Joku pienikin asia saattaa olla metromatkan päässä. Taitaa olla vika minussa, kun on hemmoteltu ja tottunut elämän aikana että kaikkea saa läheltä. Sitten muutin tänne, josta on jo muutama vuosi. En ole kotiutunut enkä tottunut.

Lukemisen puutettakin on. No, kirjakauppa täällä kyllä on, Suomalainen Kirjakauppa. On Akateeminenkin, mutta hiukan lapspuolen asemassa tavaratalo Stockmannin uumenissa Itiksen kauppakeskuksessa. Eikä ole suomalainen. On ruotsalaisen Bonnier Books´in omistama. Tulee harvemmin käytyä. Silloin kun keskustan Akateeminen oli vielä voimissaan, kävin usein. Olivat lähellä toisiaan Suomalainen ja Akateeminen. Sitten ajat muuttuivat. Suomalainen lähti ikivanhalta paikaltaan Kolmen Sepän aukiolta kauemmaksi Aleksille. Suomalaisen paikalla on Rosebud-niminen kirjakauppa aikaisemmalta nimeltään Like-kirjakaupat.

On totta mitä Italian ystäväni, syntyperäinen helsinkiläinen, sanoo, ettei enää tuntisi kaupunkia. Ei ole  vuosiin synnyinkaupungissaan käynyt. Ehkä ei enää tulekaan. Minä koetan pitää hänet ajan tasalla kertomalla kuulumisia, lähettämällä leikkeitä ja valokuvia, kirjoja. Isänikin hämmästyisi Stadin kehityksestä ja kasvamisesta. Sitä Ruoholahtea, jossa hän oli rantakivillä muiden poikien kanssa lapsena onkimassa, ei ole enää. Uusia rakennuksia noussut sinne ja tänne, asukkaita enemmän, liikenne paisunut sitten 1990-luvun, jolloin hän kuoli. Myös tummaihoiset helsinkiläiset ihmetyttäisi. Mitä olisi mieltä, en tiedä. Enkä käy spekuloimaan. Viinan juontia ja homoseksuaalisuutta hän ei hyväksynyt.

Aion tänään laiskuudestani huolimatta kömpiä taas kauppaan. Tuli hillitön halu saada Brie-juustoa ja siihen sopivaa hilloa, kirsikkaa tai päärynää. Yhdistelmä kaipaa myös hyvää punaviiniä. Muuten syön Saarioisen keittoa. Eilen oli kasvispäivä. Näin vaivaa ja oli makoisaa. Jos vaikka piipahtaisin Suomalaiseen tyydyttämään lukemishaluni. Houkuttaisi Panu Rajalan uusi kirja Yrjö Jylhästä, Erään soturin loppu.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti