Kävin taas Ateneumissa. Nyt seurana K. Katsastimme päällisin puolin Suomen taiteen tarinan, mutta Alvar Aallon jätimme rauhaansa. Pasteerailtuamme tarpeeksemme taiteen pyhäkössä menimme Ateneum Bistroon. Kahvia ja kakkupalat. Ilta oli jo alkamaisillaan tarpoessani metrosta kotiin. Hieno päivä, meillä oli lystiä ja olimme myös vahvasti henkisesti ravittuja.
Taitaa olla syksy. Pitää pukeutua paksummin roskiskeikallekin. Mekkosillaan ei enää tarkene. USAssa mellastaa hurrikaani. Meillä ilmojen puolesta joka tapauksessa paremmin. Ei edes pieni trombi häiritse. Panin illalla kuusi tuikkua palamaan partsille. Liekit lepattivat somasti ja sitten puhalsin ne sammuksiin, kun lähdin nukkumaan. Heräsin kahden maissa ja luin tovin Karvajalkaa. No, kömmin minä keittiöön ja otin Presidentti-luumun. Onnekseni nukahdin taas ja nyt olen aamunvirkkuna päivän alkamiseen. Tarkistelin Stadin Slangin tapahtumia, jos vaikka edes yrittäisin osallistua johonkin musiikkijuttuun Kaisiksessa tai Korjaamolla. Kysyin jo alustavasti K:ta mukaan. Oli suostuvainen. Helsingin kaupunginmuseon ystävilläkin on menoja. Syksyn alkaessa kaikinpuolinen kyldyyrillinen menoelämä vilkastuu kesäuinahduksen jälkeen. Ateneumiin tulossa lokakuussa von Wright-veljesten näyttely. No, on ne Metsot aina siellä näytillä. Olivat nytkin uudemman suomalaistaiteen salissa, vaikka veli Ferdinand linnut maalasikin jo 1886.
Tänään taas Karvajalan kimppuun, laiskanlaisen oleilun täyteinen päivä, mutta en nyt muuta kaipaakaan. Ensi viikolla jälleen menoksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti