23. elokuuta 2017

LIIAN RUUSUINEN KUVA SUOMESTA

Mitä Turun terroritekoon tulee, niin olihan se arvattavissa, että muukalaisviha lisääntyy. Kenellepä me muulle näyttäisimme mieltä kuin viattomalle ulkomaalaistaustaiselle henkilölle. Ajattelemme, että samaa on sakkia. Väärin. Mutta ihminen nyt on sellainen. Kun rajat avattiin Schengen-sopimuksella, niin lappasi myös ei-toivottua väkeä. Ne ihmiset, jotka eivät ole saaneet lupaa maassa olla, pitäisi saman tien lähettää takaisin sinne mistä ovat tulleet. Olen ymmärtänyt, ettei se tapahdu heti. Palautetaanko niitäkään ihmisiä, joilla ei ole matkustusasiakirjat kunnossa? Ja millä perusteella tullaan Marokosta esimerkiksi Suomeen pakoon? Mikä siellä on vikana? Ei ainakaan sotaa. Mikä ihmeen eldorado tämä Eurooppa on? Suomessakin paukkupakkasia talvella. Miten sitä silloin sandaaleissa dallataan? Liian on ruusuinen kuva tulijoilla. Takuulla moni katuukin tulemistaan. Seuraa pettymystä ja masennusta, kiukkua meitä kohtaan, joilla ei ollut osaa eikä arpaa tänne tulemiseen.

Luen yhä Karvajalkaa. Mikael Hakim on siihen jatkoa. Sitä ei minulla ole. Karvajalka on vain niin peijakkaan raskas kirja pitää käsissä vuoteessa, vaikka olen kaikenlaisia teelmiä tehnyt lukemisen helpottamiseksi. Sivuja sentään 780. Vähän ovat sivut kellastuneet. Onhan kirjalla ikää 69 vuottakin. Niitä oli kaksi hyllyssäni. Toinen niin huonokuntoinen, että vaivihkaa hävitin. Riipaisee, kun kirjaa käsitellään roskana.

Tässä kaikki tänään.



4 kommenttia:

  1. Minä yritin vuosikausia lukea Mikael Karvajalkaa, mutta aina kiinnostus repsahti puoleenväliin mennessä. Kunnes jokunen vuosi sitten keksin kuunnella sen äänikirjana työmatkoilla ja kävelyillä. Sillä lailla pääsin loppuun asti ja se oli mukava, polveileva tarina, mutta nyt en sitten tiedä, voinko sanoa LUKENEENI sen, kun olen "vain" kuunnellut :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saima, hei. Äänikirjat hyvä idea! Itsekin olen joskus kuunnellut puolison kirjoja hänen sairautensa aikana. Nykyisin tahdon pitää kirjaa kädessä lukiessani, vaikka olisi Karvajalan lailla raskaskin pideltävä.

      Poista
  2. Niinpä. Melkoisen samaa mieltä olen noista maahanmuuttoasioista. Ei ole Marokossa eikä Syyriassa sotatilaa, mutta yhteiskunnat taitavat olla niin alkutekijöissään ja nuorten koulutus-ja työmahdollisuudet niin olemattomia, että lähtevät niitä muualta eli Euroopasta etsimään. Mutta eipä se ainakaan minusta ole peruste turvapaikkaan.
    Karvajalka ja Hakim ovat minullakin tuolla hyllyssä monien muiden Waltarin kirjojen kanssa. Enpä ole minäkään niitä lukenut. Pitäisiköhän??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Marjatta. Maahanmuuttajat ja maahanmuuttoasiat ovat ikuisesti hiertävää asiaa. Näin maallikosta tuntuu selvältä: jos ei lupaa, niin maasta pois. Mutta ei sentään Jussi Halla-ahon idean mukaisesti yksinäiselle autiolle saarelle, jos on saanut kielteisen päätöksen maassa oleskeluun. Kyllä Karvajalkaa kannattaa ainakin katsella sillä silmällä että voisi ehkä mahdollisesti alkaa lukea.

      Poista