REMPPUA JA INFRASTRUKTUURIN TUHOA

Väitin eilen olevani "koko päivän" puolison luona sairaalassa.En ollut.Olin ottanut mukaani jo edesmenneen  Pieni taidekirjasto-sarjasta (WSOY) kaksi hiukan repaleista kirjaa mukaani,Rambrandt ja Toulouse-Lautrec sekä vielä joskus Ateneumin kaupasta ostamani Cristopher Wynnen Gustav Klimtin.Kannessa Suudelma ja niin on minulla eräässä Prahasta ostamassani maljakossakin sama kuva.Luin Rempun,kun se oli ehjempi kuin kirjanen Henri-kreivin lyhyeksi jääneestä elämästä.Tämä sarja on vuosikymmenten aikana kokenut kovia,lehdet alkavat irtoilla ja nippanappa sain nytkin Yövartion pysymään koossa.Puoliso oli huomattavasti pirteämpi edellispäivää. Menin lounasaikaan tarkoituksella,syötin hänet,hain päivähuoneesta kahvia ja sen juotin.Kyöräsin sänkyyn ja ajoin parran.Hoitajalta sain varmuuden,että virtsarakkotulehdus jyllää ja lääkitystä annetaan.Istuin pari tuntia ja lähdin Stockmannin kautta kotiin.Itselleni ruokaa ja puolisolle hedelmiä.Olin niin iloinen miehen piristymisestä,että kävin vielä Alkossakin.Samppanjaa pari pikkoloa.

Pyrytti illalla ulkona niin maan perusteellisen peijakkaasti ja vieläkin satelee.Ehkä kuitenkin pääsen jo myöhemmin ratikalla säällisesti Kivelään.Niiden kulku oli takkuillut.Pihan täyttää umpihanki jälleen kerran,eikä kadun puolessakaan hurraamista ole.Kökötin sohvan nurkassa ja katselin puoliunessa Die Hard 4-leffaa,jossa Bruce Willis tappoi enemmän ihmisiä kuin Shakespeare näytelmissään.Elokuvan ohjasi 2007 Len Wiseman.Katselin apaattisena ja väsyneenä terroristien hyökkäystä infrastruktuurin kimppuun ja iso soppahan siitä syntyi.Kaikki meinasi olla stop.Ja alkoi ollakin.Vain uljas urho Willis kykeni USAn pelastamaan.Elokuvassa,kuinka ollakaan,oli tietysti onnellinen loppu,vaikka Washington D.C. olikin romuna kuten Willisin naamakin.Taistelujen ja ampumisten tiimmellyksessä oli tullut naarmu poikineen komistuksen poskipäille.Pystyin hyvin haukottelemaan pyssyjen paukkeessa ja nukahdin heti peiton alle ryömittyäni.Kaikkea ne filmaa! No,teoriassa ainakin mahdollista  tämmöinen "maailmanloppu".

Puolison huonekaveri kysyi minulta,koska saavumme Tukholmaan.Kerroin tietysti meidän kaikkien olevan tukevasti maissa ja Helsingissä.Kuinka kauan olemme Helsingin satamassa,oli seuraava kysymys.Hän on monesti ennenkin ollut "Tukholmassa" tai matkalla sinne,vaikka ikkunasta näkyy supisuomalainen koivikko Kivelän pihalla.Eikä huone muistuta laivaa tippaakaan,eikä edes keinahtele kuten laivoilla joskus tapana on.En tiedä,sainko hänet vakuuttuneeksi.Vedin takin päälleni,annoin puolisolle suukon ja lähdin.Ainoa ,jota jouduin eilen kauemmin odottamaan,oli kolmosen ratikka.Hytisin kovassa tuulessa kymmenen minuuttia ja katselin kadun toisella puolella olevan juhlapukumyymälän näyteikkunaa.Rautatieaseman pysäkillä ulos ja Makkaratalon läpi City-käytävään ja Aleksille.Liikkeellä lauantain iltapäivän tapaan massoittain väkeä,mutta Herkun kassajono eteni kiitettävää vauhtia.