25. kesäkuuta 2021

MITTUMAARINA

 PUUTARHA

Helle,
mansikoille ja valkoiselle apilaalle tuoksuen,
painaa puutarhaa uuvuttavana kuin kuuma pilvi.
Jokainen korsi väreilee tulisena säteenä,
ja hiljaisuudessa tuntuvat keltaiset ruusut räjähtelevän
pienten aurinkojen lailla.
Minä kuljen ihanuudesta väsyneenä
kuin olisi minulla liian vähän verta elääkseni kaiken tämän.
- Oi kukat, ilman menneisyyttä ja tulevaisuutta,
nöyränä kumarrun suuren viisautenne edessä
ja sieluni uhraan teille,
joka liiaksi tietää ja ei osaa kuolla, ei elää.
Joka helteestä raukean ruumiini solulla rakastan teitä,
iiristä, joka loistaa kuin sininen liekki,
akileijan keinuvaa fajanssipagodia
ja orvokin pientä ja suruntäytteistä silmää.
Mutta eniten rakastan minä sinua, tulinen keisarinkruunu,
polttava, liekehtivä, punainen ryhmä,
maahan pudonnut aurinko,
palava pensas, josta Jumalan ääni jyrisevänä puhuu!

(Olavi Paavolainen 1903-1964)


Hyvää ja Mukavaa Juhannusta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti