31. maaliskuuta 2021

EI TULLUT PAPPIA

 Luettavananai on taas kirja, jonka kimpussa olen aiemminkin ollut: Ritva Haavikon  Kirjailijan muistelmia. Muistelemassa Mika Waltari. Kirja alkaa kuten usein muistelmissa tapahtuu, lapsuudesta. Etenee nuoruuteen. Välillä etsitään tietämättäänkin itseään, nuoruus ei aina ole johdonmukaista.  Waltarista pitäisi tulla pappi ja hän alkaa lukea  teologiaa. Hän haluaisi runoilijaksi, mutta annettuaan runojaan luettavaksi, muun muassa Joel Lehtonen, oli sitä mieltä, että Waltarin lahjat viittaavat proosan puolelle. Nuori runoilija hämmentyi, koska itse piti itseään lyyrikkona.. Hänelle tulee mieleen Goethen sanat; "Vain varjo häilyvä/ on kaikkimainen, tääll´ elo säilyvä,/ täys, vajavainen".  Waltari alkaa olla varma, että pappiura ei ole häntä varten. Panin kirjanmerkkinä pitämäni one dollar-setelin kirjan väliin ja jatkan lukemista myöhemmin.

Olen ajellut pitkästä aikaa metrossa. Yksi tumma ulkomaalaistaustainen oli ilman maskia, vaikka junissa on maskipakko. Millähän oikeudella kaveri oli piittaamaton? Katselin häntä pitkään. Ei siihen reagoinut mitenkään.

Olisin ostanut Madeleine-leivonnaisia, mutta olivat loppuneet. Myyjä tiesi niiden yhteyden kirjailija Proustiin. Ostin venäläisen reseptin mukaan tehtyä pashaa irtomyynnistä. Maistettuani sitä kotona, totesin itselaittamani olleen parempaa. Aikahan kultaa muistot.

Tilasin kahvikapseleita ja kysyin tilauksen vastaanottajalta, onko kaikkia tilaamiani varmasti? Vakuutti olevan. Posti ilmoitti paketin olevan noudettavissa ja läppäri suolsi laskun, josta puuttuvat suolaiset suklaapalat sekä kalkinpoistoaine. Soitin, mutta kuulemma suomenkieliset asiakaspalvelijat olivat jo siltä päivältä lopettaneet työnsä, enkä ollut englannin puhetuulella. Suomeksi saa palvelua päivittäin klo 8-17.  Nykyisin en ole enää mistään hämmästynyt.

Yksi pääsiäiskortti tullut. Kuvapuolella Jenny Nyströmin piirros, jossa vaaleatukkainen kansallispukuun pukeutunut nainen keittää kuparikattilassa kananmunia puuhellalla. Minä en juhlista pääsiäistä minkään sortin munilla. Syön soppaa. Tänään laitankin sitä bataatista. Ahkeroin jälleen keittojen parissa. Lista on pitkä. Muun muassa samettinen chorizokeitto tulossa. Samettisuus saadaan aikaan soppa soseuttamalla. Toimenpiteen jälkeen lisätään vahvasti ja tulisesti maustetut chorizo-makkarat. Olen soppanainen!

Stockmannilla on myyjien kesken alakulo vallalla. Haastattelin erästä ja hän kertoi epätietoisuuden olevan pahinta. Stockmannhan uhkaa sulkeutua kolmeksi kuukaudeksi, jos tulee rajoituksia. Mutta sitten luin Helsingin Sanomista, että hallitus pitää ykskaks kokouksen, jossa keskustellaan Suomen avaamisesta. Tarkoittaako tämä, että uusia rajoitteita ei tule ja vanhatkin heitetään romukoppaan? (Minulla on hirmuiset määrät erilaisia maskeja) Entistäkin sekavampaa. Edelleenkään en ole hämmästynyt.


2 kommenttia:

  1. On tuo Stockmannin tilanne, niinkuin melko moni muukin tilanne nykyisin, aika kummallinen. Luulisi heidän saavan asiansa kuntoon niin, että toimintaa voidaan normaalisti jatkaa.
    Kaikesta huolimatta kuitenkin, hyvää Pääsiäistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Korona varasti asiakkaat, ehkä virhearviot aikanaan rahat, ehkä kuolinkellot jo soivat. Hyvää pääsiäistä sinullekin. Eletään terveinä.

      Poista