Tanskalainen Christian Lollike aikoo panna sarjamurhaaja Anders Behring Breivikin tarinan draamaksi teatteriin.Tästä suivaantuivat uhrien omaiset ja muut asiaan liittyvät.En ihmettele.Jo osin arpeutuneet haavat revitään auki.Kirjailija on saanut kritiikkiä aikeestaan ja aiheestaan.Syksyllä nähdään,tappaako Breivik teatterin lavalla.
Murhaajista on Suomessa tehty kirjoja,näytelmiä,oopperoita ja laulunpätkiä.Kuuluisimpien joukossa ovat pohjalaiset Rannanjärvi (1828-1882)ja Isotalo (1831-1911),kuuluisat puukkojunkkarit lakeuksilta.Eugen Schauman (1875-1904) pääsi puolestaan Åke Lindmanin televisioversioon 1992 "Viisi laukausta senaatissa".Teki poliittisen murhan ampumalla Bobrikovin ja sen jälkeen itsensä. Kirjailija, tohtori Teemu Keskisarja ei ole unohtanut kerpeikkari Juhani Aataminpoikaa (1826-1854),koska julkaisi 2001 "Juhani Aadaminpojan rikos ja rangaistus".Oli pannut tämän kahdeltatoista ihmiseltä hengen vieneen miehen tarinan kansien väliin.Ja mitenkäs on laita sitten Matti Haapojan (1845-1895)? Latomeren poikia hänkin.Laulu ainakin: "Ei Suomi toista tunne,vertaistaan murhaajaa,joka hengen riisti,ryösti ja teki tuhojaan..."
Hallin Janne,syntynyt 1846,kuolinvuodesta ei tietoa.Kuorevedeltä kotoisin,arkkiveisujen aihe jo elämisvuosinaan.Romaani julkaistu 1923.Esiintyy myös näytelmässä ja vuonna 2007 oopperassa. Hallin Janne ryösti postilaukun rahoineen vuonna 1867.Samana vuonna pääsi hengestään toinenkin postinkuljettaja huolehtiessaan rahalähetyksen toimittamisesta perille. Janne liippaa minua läheltä.No,ei,ei ole sukulainen,mutta mökkimailta tuttu tarinassaan.Erään tien varrella oli/on iso kivi,ihan komea järkäle, ja sen kiven takana kerrottiin Jannen piileskelleen ryövättyään ensimmäisen postilaukkunsa.Kyllähän kohdalla piti hiljentää ja antaa mielikuvituksen toviksi lentää.Mene ja tiedä tarinan todenperästä,mutta mitäpä sillä väliä.
Hallin Jannen kyseenalainen kuuluisuus ei yksin ole tuonut Hallia Suomen kartalle.Siellä on lentokenttä,Suomen ilmavoimien käyttämä sotilaslentoasema.Jatkoa sille pienelle lentokentälle ja lentokonetehtaalle,jonka Niilo Karhumäki pani alulle Veljekset Karhumäki-nimellä joskus 1939.Karhumäkiä oli vielä meidänkin aikanamme vaikuttajina Hallissa.Lentokenttä tuli meille hyvinkin tutuksi,koska ystävämme Calle omisti pienen yksimoottorisen Cessnan ja laskeutui erikoisluvalla kentälle.Teki mökin päällä kaarroksia merkiksi,että osaamme hakea hänet noin seitsemän kilometrin päästä Hallista.Sieltä nousimme mekin joskus,kun Calle esitteli mökkikuntaa ilmasta käsin.Tiedä häntä,josko enää nykyisin heruu laskeutumislupaa privaattikoneelle.Samaisella Cessnalla teimme Callen kanssa muutaman ikimuistoisen matkan Ruotsiin ja kiertelimme hiukan Suomenmaassakin.Sitten Calle muuttikin taivaan ylempiin kerroksiin,eikä enää tarvitse alleen Cessnaa. Ehkä on tavannut Hallin Jannenkin niissä maisemissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti