Katajanokka-jutustelu jatkuu,sillä aihe on lähellä sydäntäni jo siksikin,että liittyy Helsinkiin kuin myös ollen kotipaikkani. Skatta oli tosin minulle ennen tänne muuttoani melkoisen vieras kaupunginosa,jossa vain silloin tällöin uteliaisuudesta ajeltiin torireissun yhteydessä.Sitten tulikin tilaisuus saada tänne koti ja jo moniaita vuosia olemme täällä asuneet.
Katajanokan historia kiehtoo.Sen menneisyys ahkerien mutta köyhien ihmisten asuinsijana kiinnostaa.Hävitetty luonnontila viehättää,olihan täällä maaseudun rauha,mutaiset kylätiet syksyisin,synkkiä metsiä ja talorähjien kupeessa perunamaat.1800-luvulle jo päästäessä edellisvuosisadan talorahjukset alkoivat olla mennyttä aikaa porvarien syrjäyttäessä käsityöläisammattien harjoittajat,kalastajat ja heidän kotieläimensä.Taloja rakennettiin jykevämmästä puusta.Kalastajamäen maine slummina alkoi vähitellen kadota.Vaikka oli jo 1800-luku,oli Harakkamäki yhä isolta osin luonnontilassa ja porvareilla oli oikeus vuokrata sieltä laidunmaata.Katajanokan kanava kuului asemakaavaan,mutta se kaivettiin vasta 1840-luvulla.Kerrotaan kanavan rakennetuksi siksi,että kauppaneuvos C.W.Sundman pääsisi mukavasti kanavaa pitkin huvilalleen veneellä.Valtion rahapaja ja Uspenskin katedraali 1860-luvulla uumoilivat Katajanokalle uutta aikaa ja 1870-luvulla ränsistynyt köyhälistöalue oli jo historiaa.
Katajanokan historia elää.Monet tietävät Aleksis Kiven käyneen täällä koulua perämies ukko Carl Johan Granbergin opissa.Opetus alkoi Granbergilla hänen lopetettuaan ammattinsa merillä ja talonsa pirtti osoittautui hyväksi paikaksi opettajan ammattiin.Kouluun tuli oppilaaksi 1846 nurmijärveläinen kyläräätälin 12-vuotias poika Aleksis Stenvall.
Granbergin mökki sai aikanaan väistyä,kun kauppias J.A.Florin rakennutti koulun paikalle kivitalon.Pian muutkin kauppiaat seurasivat perässä ja Harakkamäki sai kivitaloja vielä muutamien puutalojen seuraksi.Rahapaja sai alkunsa,kun hänen keisarillinen korkeutensa Venäjänmaalla vuonna 1860 julisti Suomen saavan oman markan.Rahapaja rakennettiin lähelle tulevaa Uspenskin katedraalia 1864.
Seuraava asia minua suunnattomasti vanhana stadilaisena harmittaa.Harmittaa aina matkalla kotoa ja kotiin.Enson talon paikalla oli vielä 1960-luvulla tavattoman kaunis ja ympäristöönsä visuaalisesti sopiva Th.Höijerin suunnittelema Alfred Norrménin talo.Sen linnamainen olemus torneineen näkyi pitkälle antaen majesteettista komeutta alueelle siinä missä katedraalikin. 1960-70-luvuilla alkoi vimmattu vanhojen,kauniiden arvotalojen purkaminen Helsingissä,jossa päättäjät ilman minkäänlaista harkintakykyä tappoivat monet arkkitehtuurisesti korvaamattomat rakennukset.Norrménin linna sai väistyä. Kylmä,kolkko ja ympäristöönsä täysin sopimaton Enso-Gutzeitin talohirvitys pykättiin sen tilalle.
Helsingissä oli kaksi ortodoksista pyhäkköä ennen Katajanokalle rakennettavaa Uspenskin katedraalia,joka valmistui 1868.Rakennusmateriaali oli suomalaista,tiilet ja graniitti.Kirkko pyhitettiin Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen muistoksi.Sata vuotta myöhemmin kirkko perusteellisesti korjattiin,puurakenteet olivat haurastuneet.Sipulikupolit saivat kullanhohteensa,jota joudutaan silloin tällöin uudistamaan."Sipulithan" eivät ole sipuleita,vaan symbolisoivat liekkiä,pyhän hengen vuodatusta.
Näin on Katajanokka saanut alkunsa luonnontilaisesta ja kallioisesta alueesta kaukana sivilisaatiosta nykyiseen muotoonsa laivaterminaaleineen,raitiovaunukiskoineen,hotelleineen,puistoineen ja kerrostaloineen,tuhansine asukkaineen.Mitä sanoisivatkaan 1700-luvun harakkamäkiläiset?
Tähän päätän tämän menneitten ajan kuvaamiseni.Jos joskus palaan aiheeseen,niin palaan.Skattasta kyllä riittäisi tarinaa.Asun mielelläni Katajanokalla.Se olkoon toiseksi paras paikka Töölön jälkeen.Nautin keskikaupungin läheisyydestä,mutta samalla täällä on oma rauha,jota ei läpikulkuliikenne riko.Meri näkyy ikkunoista ja on nautittavat rantaraitit pyörätuolia lykkiä ruusupensaitten ja horsmien kukkiessa,kesätuulen leikkiessä laineilla,lokkien lennellessä niidenkin kesäauringosta nauttien.Hyvä täällä on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti