25. tammikuuta 2020

"DIVINA COMMEDIAN" JATKUU

Pipariksi meni taas yö. Lusikoin raakapuuron jo neljän maissa aamulla. Luettuani tovin Dantea kömmin vuoteeseen ja nukahdin herätäkseni kymmenen maissa. Missä ovat kaikki ne ihanat yöt, kun nukuin rauhaisasti ja heräsin virkistyneenä uuteen aamuun?

Aloin ihmetellä, missä viipyy Italiasta odottamani kirje? Tarkasteltuani lähemmin asiaa, tulin tulokseen, ettei vielä hätiköidä. Italiaan menevä ja sieltä tuleva posti hidastelee. Saattaa viipyä matkalla pari, kolmekin viikkoa. No, on tässä koko Eurooppa välissä, mutta sittenkin.

Olisi taas menomahdollisuuksia, jos olisi aktiivinen. Suomalainen barokkiorkesteri lähetti Ritarihuoneen kevään residenssisarjasta ohjelman. Kaupunginmuseon ystävät kertoi jäsenilleen niin ikään vinkkejä minne mennä, jos on mieli. Ei ole. Olen patalaiska näiden ideoiden suhteen.

En enää epäkunnioittavasti kutsu Jumalaisen näytelmän lukemista "kahlaamiseksi". Olen oppinut lukemaan outoa runopoljentaa jopa ymmärtäen sanoman kirjaimellisesti. Minulle kun ei ole valjennut säkeiden vertauskuvallisuus. Edelleen Dante ja Vergilius kulkevat Helvettiä läpi, poiketen välillä kurkistamaan jyrkänteen reunalle ihmisvainajia, jotka syystä tai toisesta saavat kitua ja tuta rangaistuksensa hirveydet. "Niin syvä on sen pohja, ettei sinne/ voi nähdä nousematta kaaren selkään,/ miss´  uloin kallion on kieli." Tuttuja nimiä kaukaisesta historiasta, antiikin ajoilta vilisee tekstissä kuin myös Kreikan ja Rooman jumaltarustosta. Dantehan on ainoa elävä kaikkien elävien kalmojen joukossa. Oppi-isä, Neuvoja ja Ohjaaja, Opas Vergilius on myös jo aikansa maallisessa olotilassaan elänyt.






5 kommenttia:

  1. Olen kerran käynyt Ritarihuoneella kuorolaisena. Tekisi todella mieli mennä uudestaan tarkastamaan ne seinät sisäpuolelta. Voitko suositella miten?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Turha kysymys, nyt osasin klikata oikeaa kohtaa nettisivulla. Olipa pienestä kiinni.

      Poista
    2. Nyt vasta taas läppärin äärellä, Aulikki. Hienoa, kun asia selvisi!

      Poista
  2. Voi kunpa rohkenisin minäkin aloittaa Danten lukemisen. Minulla on hyllyssäni kolmessa osassa nuo Helvetti, Kiirastuli ja Paratiisi Leinon suomentamana ja painettu 1966, ei siis kukaan innostunut kääntämään vuoden 1912 jälkeen.
    Runomuoto vähän epäilyttää, sitten minun tapani nähdä painajaisia. luen ja katson mitä vaan, mutta kauhu-unia pystyn kehittämään, mikä ei ole valittavissa.
    Yksi vihje, jonka kerran sain ja hyväksi koettu: pullea sohvatyyny mahan päälle ja sitten painava kirja, kun vuoteessa luen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siitä vaan, Tuula, kiinni Helvettiin. Kun on hetken lukenut, huomaa että kannatti. Elina Vaara otti ja suomensi Danten "Jumalaisen näytelmän" vuonna 1963!

      Poista