Flunssaoireita edelleen kropassa. Olin apteekissa hankkimassa ilman reseptiä saatavia rohtoja. Eivät suuremmin auta. Enemmän auttaa kuuma tee, silloin tällöinen vuodelepo ja sisällä pysytteleminen. Puhelimen kautta olen täyttänyt sosiaalisen elämäni velvollisuudet. K:n kanssa käytiin keskustelua siitä, koska kirjailija on tietokirjailija. Suomessa julkaistuista kirjoista 80% on tietokirjallisuutta ja kotimaisten kirjoittajien julkaisuista 90% tietokirjallisuutta, tietää Wikipedia. Tietokirjoihin luetaan kaikenlaista kirjallisuutta, eupäässä ne, joissa asioiden katsotaan perustuvan tutkittuun tietoon. Mika Waltari takuulla tutki Egyptin historiaa kirjoittaessaan Sinuhea. Onko sekin kirja tietokirja? Kun ottaa huomioon vielä tietokirjallisuuden kaikki alalajit, niin niitä riittää. K tulee hämmästymään, kun saa selostuksen, mitkä kirjailijat ovat tietokirjailijoita ja miksi.
En juuri nukkunut taaskaan viime yönä. Olen jo lipitellyt aamukahvinikin. On tämä yövalvominen aikamoista ajanhukkaa. Öisin kun ei voi mitään äänekästä tehdä kerrostalossa. Aloin taas lukea Danten Jumalaista näytelmää. Aloitus tehty moneen kertaan ja nyt aion oikeasti tuon paksun Eino Leinon suomentaman teoksen kahlata läpi. Ja niin taas Wikipedia apuun, että saisi jonkunlaisen jujun siemenen teoksesta. Sitä voi tulkita allegorisesti, anagogisesti tai/ja moraalisesti. Minä tulkitsen luultavasti kirjaimellisesti, kuten lupa silläkin lailla on.
Olen Helvetti-osuudessa, jossa Dante rämpii runoilija Vergiliuksen avustamana Helvetin kuumuudessa kohti Kiirastulen loimuja päästäkseen lopulta Paratiisiin. Olen kymmenennessä laulussa. Edessä vielä monta ja sivujakin monta sataa.
Leino suomensi teoksen vuonna 1912. Minun kirjani on vuoden 1924 näköispainoksesta vuonna 1997, WSOY. Alkulehdellä tuiman näköinen Dante Alighieri (1265-1321). Yhdeksännen laulun kohdalla alkoi kirja oikeasti kiinnostaa. On vaan niin raskas pideltävä mahan päällä makuuasennossa. Otin tyynynkin sen alle ja lukeminen hiukan helpottui. Leino on jättänyt loppusoinnut pois ja perusteleekin asian. En kerro tässä. Vaikka ei se salaisuus ole.
Danten ja Vergiliuksen matka jatkuu:
Loassa varjojen ja hyhmän hyisen
me vitkaan kahlasimme, haastain hiljaa
elosta tuonen-takaisesta. Siksi
ma vihdoin virkoin: "Mestari, nää vaivat
kasvaako tuomion tuon suuren jälkeen
vai vähenee vai entiselleen jääkö?"
Hi, I don´t want to. Thank you.
VastaaPoista