10. joulukuuta 2019

VALVOMISEN MEININKIÄ

Olen nuhjannut sisällä monta päivää ja tänään on ulosmenon vuoro. Syy nuhjamiseen on yövalvomiset ja se tarkoittaa koko yötä. Alan väsyä tähän tällaiseen menoon. Minulla oli viime talven unipillerisatsista yksi jäljellä ja sen otin eilen illalla. Nukuin kuin pieni porsas! Siksi jaksan lähteä liikkeelle. Joulukorttipussi postilaatikkoon. On muutakin. Aina kertyy.

Lukeminenkaan ei ole oikein maistunut. Yöpöydällä aloittamattomana Immanuel Kant ja aloitettu Charles Baudelaire. Kunhan taas tokenen. Hullua on sekin, en ole jouluvaloja edes sytytellyt. Liian iso homma ja niiden sammuttaminen on tuntunut  työläältä. Hiiteen koko joulu! Peruutin tämän viikkoisen HKO:n kenraalin. En usko pääseväni niin aikaisin aamulla liikkeelle, että olisin Musiikkitalossa jo kymmeneltä. Tämä valvominen ei ole mikään hiljattain syntynyt, vaan on jatkunut jo viikkoja, kuukausia ja aina enenevässä määrin. Ensin valvoin tunteja, sitten enemmän ja nyt en enää nuku yöllä ollenkaan. Päivällä? No, niukasti. Olen aina ihmetellyt, mikä on "yökyöpeli". Nyt tiedän.

Lotosta ei mitään. Virkistyisin huomattavasti, jos...  En katsele enää asuntoja Skattalta. Katselin kyllä itsenäisyyspäiväpippalot Linnassa. Olihan upeita vaateluomuksia. Tosin enemmän minua kiinnosi hallituskriisi. Sekin jo selvinnyt ja meillä on uusi ja nuori pääministeri, nainen. Säväytti koko maailmaa ja Suomi oli taas hetken maailman kartalla. Edellinen pääministeri vaikuttaa nyt eduskunnan puhemiehistössä. Niin katoaa mainen kunnia.

Aion jo aamupäivällä liikkeelle, joten hörppään aamukahvini ja alan valmistautua. Olo on taivaallisen pirteä. Tällaista tahdon lisää!












2 kommenttia:

  1. Täälläkin on valvottu jo pari yötä. Minne ne kaikki käyttämättömät unet menevät, tahtoisin tietää, ja saanko ne joskus myöhemmin käyttööni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämäpä oli kiperä kysymys,Aulikki. Jos saat vastauksen, niin kerro minulle.

      Poista