"Mitä itsenäisyys Teille merkisee?" Tätä kysymystä toimittajat veivasivat Presidentinlinnan itsenäisyyspäiväjuhlissa ihan uuvuksiin asti vuosien ajan. Haastateltavan oli silmänräpäyksessä keksittävä älykäs ja isänmaallinen vastaus. Enää ei tätä kysymystä esitetä. Siitä kiitos. Kysellään muuta juhlahumun keskellä. Odotan iltaa päästäkseni seuraamaan 1700 ihmisen kättelyä ja kuka kunnialla selviää tungoksessa juhlahepenissään.
Olen taas Club Onen kanta-asiakas ja sain tarjouksen Tallinkin risteilylle Tallinnaan. Pisteitä on pyöreästi nolla, kun en ole enää vuosiin merellä ollut. Aikoinani pääsin bronze-jäsenkorttia paljon ylemmäksi ahkeroidessani Siljan tiliin. Nyt olisi mahdollisuus päästä risteilemään. Tarjolla B-hytti, jossa ei ikkunaa. Ei kelpaa. Haluan ikkunan. Haluan hytiltäni muutakin. Mutta en ole edes lähdössä, vaikka hetken leikittelinkin ajatuksella. Matkustusaika helmikuuhun asti ja tietysi varoitetaan "paikkoja rajoitetusti". Lisää maksamalla saa matkan omaan makuun.
Koska kuulun kirkkoon, saan Kirkko ja kaupunki-lehden. Lehden mukana tuli adventtikalenteri, josta availen luukkuja ja niissä on mietelause. Tänään: "Kotimaa on siellä, mihin sydän on kasvattanut juurensa". Varmempana vakuutena ottaen huomioon päivän teeman, on kuva Suomen lipusta. Saas nähdä auonko luukkuja vielä 19 kertaa. Kerran hamassa nuoruudessani olen itse tehnyt adventikalenterin säkkikankaasta S:n tyttärelle. Luukut olivat taskuja ja niihin olin pannut tavaroita. Jos ei mahtunut, panin lapun numeroineen, joka kertoi mistä tavaran löytää. Eräässä taskussa oli kipsinen Beethovenin pieni pää. Tytön isä kysyi, onko seuraavassa taskussa piano? Ei ollut. Eikä tytöstä tullut pianistia. Tuli diplomi-insinööri kuten isänsä.
Nyt siirryn yöpaidasta päivän arvoiseen mekkoon. Kahdeltatoista Tuomiokirkkoon sohvan nurkasta käsin, Tampereelta paraati ja päivä kulminoituu juhlapippaloihin Presidentinlinnan kristallikruunujen alla. Hyvää itsenäisyyspäivää meille kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti