Minä olen kehunut ja kiittänyt. Olin Stockmannilla eilen ja minulle tilattiin taksi kotiin. En siis itse tilannut. Tuli tilataksi. Tiedättehän, semmoinen rampaihmisen vaikeasti kavuttava kulkuneuvo? Ähelsin itseni autoon tuskien kautta ja kavutessani marmatin auton epäkäytännöllisyyttä nykyiseen tilaani verrattuna. Kuljettaja pakkasi takatilaan ostoskassejani sekä rollaattorin. Istuutui sitten ajopaikalleen. Sanoin osoitteen ja haukuin auton. Marmatin vielä kun olimme ohittaneet Kauppatorin. En toki osoittanut harmistumistani kuljettajaan, sillä tiesin, ettei hänellä ollut osaa eikä arpaa auton ominaisuuksiin. Teki vain työtään. Senkin tiesin, että tila-auto voi olla mainio joillekuille, joita on useampi henkilö. Annoin järjen olla ulottumattomissa ja jatkoin moitiskeluani.
Kotikujalla sain kuitin. Kuljettaja oli koko ajan osoittanut vankkaa ammattitaitoisuutta ja ottanut tyynesti vastaan sanomiseni. Hän osoitti kohteliaisuutta ja sanoi tulevansa minua auttamaan kotirapulle asti. Sanoi myöskin ymmärtävänsä kiukkuni autoa kohtaan. Hän oli kaikin puolin avulias käyttäytymisestäni huolimatta. Ihailin hänen ammattimaisuuttaan. Kotona lähetin hänen taksifirmalleen sähköpostia, jossa pyysin anteeksi kiukkuani ja kehuin kuljettajan taitoa ottaa vastaan vihaisen täti-ihmisen moitteet kulkupelistään. Tuli parempi olo. Huomattavasti parempi. Tilataksit julistan kuitenkin pannaan ja muistan vastedes pyytää auton tilaajaa mainitsemaan, että lähettävät minulle aivan tavallisen henkilötaksin.
Minulla on samaa ongelma! Lonkka- ja selkä-koipiongelmaisen könyäminen koppitaksiin on maailman kamalinta. Siksi yritän aina muistaa sanoa, että tavallinen taksi paree - mielellään vielä etupenkki. Ei se aina onnistu, ei toki.
VastaaPoistaTakseista sen verran, että olen riidoissa henk.kohtaisesti yhden invakuskin kanssa, joka on karmea tapaus (onneksi ajaa vain tuurauksia). Ei välitä ohjeista, suuttuu, jos neuvon, ajaa vastoin liikennemerkkejä ym. (Sekä ehkä pahinta: mies ei peseydy vaan suorastaan haisee - sellainen perustavallinen suomalainen jamppa, jolle ei naiset saa sanoa mitään!). Muuten suurin osa alalla toimivista on OK, iso osa jopa enemmän kuin OK eli suorastaan ylihuolehtivaisia ;)
Olemme siis hengenheimolaisia vaivamme kanssa, Polgara. Mutta me porskutamme etiäpäin pystypäin!
VastaaPoistaPuolison kanssa olen vuosikausia ollut aiemmin tekemisissä näitten invakuljettajien kanssa ja mukaan mahtuu kaikenlaista miestä ja naistakin. Varsinkin ulkomaalaistaustaiset ovat joskus ylen hankalia tapauksia. Afrikkalaiset ovat ylpeätä kansaa. Jos ajavat väärin ja jos siitä sanoo, loukkaantuvat. Kerran löi jarrut pohjaan kurvailtuaan sightseeingiä matkalla Katajanokalle ja huudahti: "te vaihtaa nyt auto, minä ajaa teidät ulos minun autosta". Emme vaihtaneet, mutta tein hänestä reklamaation.
Totta, jätin sanomatta tietyt ulkomaalaistaustaiset miehet, jotka eivät ikinä usko naisen sanaa! Kerran tulin Pasilasta Malmille, päivittäinen matka tuolloin. Uusi kuski, joka aloitti kysymällä "Missä Malmi?" eikä osannut käyttää navia... ehhh... on näistä kuljettajista mennyt risuja ja ruusuja, molempia. Usein ei saa minkäänlaista vastausta, mutta hyviä tyyppejä kiittelen ihan itse mennen-tullen. :) Enää - vuosien jälkeen - ei edes jaksa vaahdota ihan kaikesta, mikä on toisaalta väärin.
PoistaTähän navigaattorin käytön osaamattomuuteen olen minäkin, Polgara, juuri tummaihoisten kuljettajien kohdalla törmännyt. Eikä todellakaan aina edes kantakaupungin tuntemus ole parasta mahdollista. Jos ajoimme meillekin (puoliso+minä) tuikituntemattomaan paikkaan, en osannut edes neuvoa. Joskus meni aivan poskelleen. Meiltä on ajettu Oulunkylän asemesta Itäkeskukseen jne. Ja minä jaksan yhä riehua, jos riehumisen syytä on. Tosin myös osaan olla tyytyväinen ja kiitellä, jos taas siihen aihetta on. Nykyisin ylen harvoin käytämme kaupunkikyytiä puolison kunnon takia ja minä taas käytän tavallista taksia. Niidenkin kuljettajissa toisinaan toivomisen varaa.
Poista