Olen joskus miettinyt, miksi Helsingissä Hernesaarta kutsutaan Hernesaareksi. No, sen tiedämme -ainakin jotkut meistä- että se oli todellakin ennen saari. Jo 1600-luvulla se oli Ertholmen (todellakin e:llä) kartoissa. Vuosisata myöhemmin Ärt Hollmen ja 1800-luvulla Ärtholmen. Suomennos Hernesaari hyväksyttiin 1909. Väitetään saaressa kasvatetun vicia-heimon kasveja (virna). Hernesaari ei enää tokikaan ole saari, vaan vahvasti yhdistetty mantereeseen. Vahvistetun asemakaavan se sai vuonna 1931. Pikkuserkkuni asui osan elämäänsä Hernesaaressa ja ehkä siksi olen paikasta kiinnostunut.
Toinen nimi on myös kiinnostanut, koska ja miksi? Käpylä. Joskus 1500-luvulla siellä oli Kottby-niminen talo. Tila jaettiin osiin 1800-1900-luvuilla. Osa kuului Oulunkylän kuntaan ja osa Helsinkiin. Helsingin osa kehittyi esikaupunki- ja omakotialueeksi saaden nimen Kottby villastad, Käpylän huvilakaupunki. Kottbystä tuli virallisesti Käpylä vasta 1927. Minun kummisetäni ja -tätini asuivat Käpylässä kuolemaansa asti ja viihtyivät.
Pitkäsilta Siltasaarella jakoi helsinkiläisiä, varsinkin porvariston keskuudessa. Minunkin kodissani vältettiin menemästä Pitkänsillan pohjoispuolelle paitsi Hakaniemen torille. 1600-luvulla silta rakennettiin Musholmen-nimiselle saarelle, josta myöhemmin tuli Iso Siltasaari (Stora Broholmen). Saareen oli kaksi siltaa tämä Långa bron tai Stora bron sekä Lilla bron tai Sibbo bron. Nykyisin on yksi silta, Pitkäsilta, eikä saari ole saari, vaan mannerta sekin meidän päivinämme. Täyttömaa vei saaren 1890-luvulla. Siltasaari jäi nimenä elämään ja se vahvistettiin käyttöön vuonna 1909. Äitini täti asui toisen miehensä kanssa Siltasaarella ja heillä oli torikoju Hakaniemen torilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti